Mitä eläkeala voisi tehdä pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi? Muun muassa tätä kysymystä pohdittiin työeläkepäivässä 17. marraskuuta. Omana mausteenaan kokonaisuudessa on työkyvyttömyyden, ja erityisesti mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden viimeaikainen kasvu, jolle korona on antanut lisäpontta.
Mitä ajatellaan ilmiöstä työeläkeyhtiössä? Miten uudenlaista työuran kestävää kehitysvaadetta tulisi tukea? Työeläkepäivillä asiaa nosti esille eläkeyhtiö Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpää.
”Asiakasta tulisi aidosti kuulla ja asiakkaan pitäisi päästä systeemin keskiöön. Myös hyvin toimivaa rajapintaa soteen tulisi saada kehitettyä.”
Tarvetta on moniammatilliselle työkyvynarvioinnille sekä hyvälle palveluohjaukselle. Työeläkeyhtiön kannalta haussa olisi joustava, kannustava ja ennakoiva sosiaaliturva hyvin koordinoituna kokonaisuutena.
Työelämän moninaisuus on tullut jäädäkseen. Haanpää painottaa, että sosiaali- ja terveysturvan tulisi mukautua tähän muutokseen. Kannustinloukkuihin ei ole varaa.
Haanpää muistuttaa, että kukaan ei saisi jäädä passiiviseksi, vaan työelämään osallistumiselle tulisi luoda monia vaihtoehtoja. Kukin voisi päästä osallistumaan työelämään oman kykynsä mukaan. Aktiivisuutta tulisi tukea ja kaikin voimin ehkäistä syrjäytymistä, mikä olisi parasta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.
Tämä olisikin erinomaisen tärkeää juuri nyt, kun työ- elinkeinoministeriön ennusteen mukaan kahden vuoden kuluttua pitkäaikaistyöttömiin kuuluu neljä työtöntä kymmenestä. Tilastokeskuksen mukaan puolet 60–64-vuotiaista työttömistä on jo nyt pitkäaikaistyöttömiä, eli työttömyysjatko on kestänyt yli vuoden. Tällä joukolla työelämään palaaminen vaikeutuu yhä enemmän koronasta aiheutuvan talousseisahduksen vuoksi.