- Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin.
- Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa.
- Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin.
- Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin.
- Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla.
- Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Omistusasumisen tai muun varallisuuden ei tule vaikuttaa hoivamaksuihin. Tätä mieltä on 77 prosenttia suomalaisista, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Vakuutustutkimuksesta.
Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla.
FA on vastaajien kanssa samaa mieltä: yksityisen varallisuuden sorkkimisen sijaan suomalaisia tulee kannustaa täydentämään lakisääteistä hoivaansa yksityisellä rahalla. Tällä hetkellä noin kolmannes suomalaisista olisi valmis täydentämään julkisia palveluja omalla kustannuksella. Lähes yhtä suuri osa on kannastaan epävarma.
77 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää ylipäätään olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.
”Yksityistä varallisuutta tarvitaan nykyistä enemmän julkisen rahoituksen rinnalle turvaamaan hyvinvointia ja hoivaa. Tässä talkoisiin tarvitaan erityisesti keski- ja hyvätuloisia”, huomauttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. ”Kansalaisten kaikkia tapoja varautua vanhuuteen ja eläkeaikaisen toimeentulon kasvattamiseen täytyy rohkaista. Tätä taustaa vasten hallituksen päätös lopettaa yksityisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeus oli yksiselitteisen väärä”, Ahosniemi jatkaa.
Vastaajista 85 prosenttia myös uskoo, että kansalaiset joutuvat kustantamaan vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja yhä enemmän itse.
Ahosniemi korostaa, että yksityisen varallisuuden käytön on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää esimerkiksi vakuutuksin.
”Toinen yksinkertainen tapa purkaa omaa asuntovarallisuuttaan on käänteinen asuntolaina. Elämän ehtoossa kannattaa nauttia työnsä hedelmistä ja asuntoon sijoitetuista varoista.”
Vastuut selviksi palvelulupauksella
Finanssiala on kannattanut palvelulupauksen määrittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa jo toistakymmentä vuotta. Palvelulupaus määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla.
”Selkeällä vastuunjaolla kansalaiset voisivat helpommin pohtia, haluavatko täydentää julkisen puolen tarjontaa vakuutuksilla ja muilla yksityisillä ratkaisuilla”, Ahosniemi toteaa.
Ilman selkeää linjausta julkisen terveydenhuollon ja hoivan tarjoamista palveluista kansalaisen oikeudet jäävät epäselviksi ja järjestelmä muodostuu vaikeasti johdettavaksi.
”Ilman palvelulupausta kansalaisten oman varallisuuden käytölle ei ole kannusteita. Jos saman hoidon saa käyttämättä omia varoja tai omien varojen käytöllä, on selvää, miten ihmiset valitsevat. Oman rahan käytön on oltava houkuttelevaa. On älytöntä, että ihminen on usein rikkaimmillaan kuolinpäivänsä aamuna. Palvelulupaus helpottaisi jäsentämään, millaisiin lisäpalveluihin ikääntyneellä voisi olla varaa.”
Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämään Vakuutustutkimukseen vastasi keväällä 2025 noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan alkusyksystä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla
Kaikki kädet nousivat, kun FA kysyi sote-poliitikoilta, pitäisikö vanhushoiva määritellä tarkemmin
On uskallettava päättää, millaista hoivaa vanhana Suomessa saa