Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset sijoituspalvelututkinnot ovat sisällöllisesti Euroopan parhaimmistoa. Danske Bankissa sijoitusasiantuntijana työskentelevän Jussi Kaivolan mielestä tutkinnot antoivat hyvän pohjan myös hänen työhönsä.
Jussi Kaivola on työskennellyt kolme vuotta Danske Bankissa sijoitusasiantuntijana. Hänen arkensa kuluu pääasiassa suurten osakesalkkujen parissa sijoitusneuvontaa antaen. Kaivola suoritti APV1-tutkinnon heti Danske Bankiin tultuaan ja puoli vuotta myöhemmin APV2:n.
”Tutkintojen avulla opin ymmärtämään paremmin niitä asioita, joihin asiakkaalle sijoitusneuvoja annettaessa kannattaa kiinnittää huomiota”, Kaivola toteaa.
”APV2 on luonteeltaan syväluotaavampi, se vaatii paneutumista monenlaisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi verotukseen. APV1:ssä asioita käsiteltiin enemmän yleisellä tasolla. Toivoisin tutkintoihin lisää esimerkiksi laskemista ja ihan suoraan sijoittamiseen liittymättömiä asioita, kuten vaikka perhejuridiikkaa tai metsäasioita”, Kaivola sanoo.
Pienet maat pärjäävät hyvin
Sijoituspalvelututkintokäytännöt eri maissa ovat kirjavia. Suomessa tehty, Finanssialan Keskusliiton ja APV-Sijoitustutkintojen teettämä selvitys vertailee sijoituspalvelututkintojen sisältöjä ja järjestämistapoja Euroopassa. Selvitys on ensimmäinen laatuaan.
Selvityksen mukaan suomalainen tutkintojärjestelmä on laadultaan Euroopan korkeinta tasoa Ruotsin ja Norjan tutkintojen ohella.
”Oli paradoksaalista, että mitä pienemmät maat olivat kyseessä, sen paremmin niissä oli asiat hoidettu”, toteaa APV Sijoitustutkintojen toimitusjohtaja Markku Savikko. Suurista maista esimerkiksi Saksa ei loistanut vertailussa.
Suomen tutkintojen kehityskohteeksi listattiin eettisen osaamisen mittaaminen, joka on käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa.
”Jatkossa meidän on Suomessa mietittävä, miten voisimme parantaa osaamisen ylläpitoa”, Savikko toteaa. Myös eettisiin kysymyksiin on hänen mukaansa vastattava. Savikko pitää hyvänä viimeaikaista kehitystä, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset sijoituspalvelututkinnot tunnustetaan lahden molemmin puolin. Norjalaisten kanssa asiasta keskustellaan.
Täytämmekö jo nyt tulevat EU-vaatimukset?
Finanssivalvonta on edustettuna muun muassa tutkintovaatimuksia päivittävässä tutkintotyöryhmässä.
”APV-tutkinnot ovat meidän näkökulmastamme välttämätön työkalu, jotta markkinoilla voi menestyksellisesti toimia. Valvojan näkökulmasta tutkinnot suorittaneiden ihmisten osuus henkilöstöstä toimii yhtenä hyvänä pohjana sille, kun arvioidaan vaikkapa yrityksen toimilupaa”, kertoo lakimies Harri Hirvi Finanssivalvonnasta.
EU on asettamassa vaatimuksia sijoituspalvelutehtävissä työskentelevien ammattitaidolle. Rahoitusmarkkinadirektiivi MiFID II:n pohjalta annetut määräykset vaativat sijoitusneuvontaa antavilta ihmisiltä korkeampaa tietämystä ja pätevyyttä kuin vain sijoitusinformaatiota antavilta henkilöiltä. Tähän suomalainen kaksiportainen APV-tutkintomalli sopinee hyvin. Direktiiviä ollaan viemässä suomalaiseen lainsäädäntöön tulevana kesänä. Voimaan sen on määrä tulla vuoden 2018 alussa.
Toistaiseksi on vielä epäselvää, tuleeko nykyiselle vapaaehtoisuuteen perustuvalle koulutusjärjestelmälle lakisääteisiä vaatimuksia.