Rahoitusvakausviraston teettämän kyselyn mukaan yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista tietää, että Suomessa on lakisääteinen talletussuojajärjestelmä, jonka ansiosta tallettaja saa rahansa takaisin, vaikka pankki menisi konkurssiin. Lähes yhtä moni (54 prosenttia) osaa myös arvioida oikein talletussuojan enimmäismäärän, joka on 100 000 euroa.
Talletussuojavaroja on aiempina vuosina kerätty Suomessa merkittävästi yli EU:n talletussuojadirektiivin määräämän tavoitetason.
Mattila korostaa, että kansalaisten luottamusta ei pidä horjuttaa kiirehtimällä EU:n yhteistä talletussuojaa.
”Euroopassa on edelleen suuri määrä pankkeja, usein pieniä, jotka ovat huonossa kunnossa. Suomi on toiminut EU-neuvotteluissa oikein vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ennen kuin eurooppalainen pankkijärjestelmä on laaja-alaisesti terveellä pohjalla, nykyinen kansallisiin talletussuojajärjestelmiin perustuva malli on suomalaisille hyvä valinta.”
Rahoitusvakausviraston kyselystä selviää, että nykyinen sadantuhannen euron enimmäiskorvausmäärä kattaa valtaosan suomalaistallettajista. Kolmanneksella (29 prosenttia) pankkitilien haltijoista on enintään 1 000 euroa rahaa tilillä. Yli 20 000 euroa on viidenneksellä (19 prosenttia) ja yli 100 000 euroa löytyy kolmelta prosentilta vastanneista.
Vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä talletussuojakorvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään. Tätä muutosta suomalaiset eivät vielä kovin hyvin tunne. Rahoitusvakausviraston kyselyn perusteella ihmiset uskovat talletusten takaisin saamisen kestävän pitkään: 76 prosenttia arvioi rahojen palautumisen kestävän vähintään kuukauden, 58 prosenttia uskoo tähän kuluvan yli puoli vuotta. Viraston mukaan käsitykset heijastelevat aikaa, jolloin pankkikriisejä selviteltiin pitkään.
Rahoitusvakausviraston kyselyn toteutti TNS Kantar heinäkuussa 2019. Siihen vastasi 1032 mannersuomalaista 18–79-vuotiasta suomalaista, joilla on pankkitili.