Vuosi 2018 oli Suomen pankkisektorille hyvä. Talouden korkeasuhdanne, luottojen kysynnän kasvu ja edullinen varainhankinta heijastuivat pankkien kehitykseen. Pankkien vakavaraisuus ja tuloskunto säilyivät EU-maiden keskitasoa vahvempina. Rakennemuutokset jatkuivat Nordean siirtäessä lokakuussa kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Myös vuonna 2018 sääntelyrintamalla tapahtui paljon.
Pankkien vakavaraisuus laski hieman edellisvuodesta mutta säilyi EU-maiden keskitasoa vahvempana. Etenkin lyhyen aikavälin likviditeettitilanne oli hyvä. Syynä vakavaraisuussuhteen heikkenemiseen oli ennen kaikkea pankkisektorin rakenteessa tapahtuneet muutokset.
Nordea siirsi lokakuussa kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Koska Suomi on pankkiunionin jäsenmaa, siirtyi koko konserni EKP:n suoraan valvontaan. Siirto kasvatti Suomen pankkisektorin taseen 3,4-kertaiseksi suhteessa vuotuiseen bruttokansantuotteeseen. Nordean siirron myötä Suomen pankkisektori on nyt yksi Euroopan suurimmista talouden kokoon nähden. Rakennemuutokset vaikuttavat merkittävästi tulosten ja tunnuslukujen vertailuihin vuosina 2016-2018.
Myös sääntelyrintamalla tapahtui paljon. Kotimaassa Finanssivalvonnan johtokunta teki useita päätöksiä koskien makrovakausvälineiden käyttöä. Päätökset liittyivät uusiin lisäpääomavaatimuksiin ja kotitalouksien velkaantumiseen. Lisäksi vuoden alusta voimaan astui pitkään valmisteltu rahoitusinstrumentteja koskeva kansainvälinen kirjanpitostandardi IFRS 9. Sen seurauksena pankkisektorin tulosten heilunta voimistui.
Tutustu Pankkivuosi 2018 -julkaisuun.
Finanssiala ry julkaisee vuosittain Pankkivuosi-julkaisun, jossa käydään läpi Suomen pankkimarkkinoiden rakennetta, kehitystä sekä siihen olennaisesti vaikuttaneita toimintaympäristön muutoksia. Julkaisun on laatinut Daniel Backström.