- Suomalaiset ovat osaavia digin käyttäjiä kansainvälisesti vertailuna, kertoo Digi- ja väestötietoviraston (DVV) julkaisema kaikkien aikojen ensimmäinen suomalaisten digitaitoraportti.
- Yhteiskunnan asettamat vaatimukset digiosaamiselle ovat kuitenkin kovat ja moni kokee, ettei digin käyttäjänä ole tasavertainen muiden kanssa.
- Kansainvälisesti vertailtuna Suomi pärjää vertailumaitaan selkeästi heikommin vain yhdellä osa-alueella: netistä löydettyjen, epätodelta vaikuttavien tietosisältöjen oikeellisuuden tarkistaminen jää meillä muita maita useammin osaamattomuuden vuoksi tarkastamatta.
Miltä tuntuu elää yhteiskunnassa, joka tarjoaa paljon arjen helpottamisen mahdollisuuksia, joihin tarttuminen kuitenkin vaatii digiosaamista? Mitä tarvitaan, jotta varmistamme kaikille yhdenvertaiset edellytykset pysyä mukana kehityksessä ja nauttia digitalisaation hyödyistä toivomallaan tavalla? Näihin kysymyksiin Digitaitoraportti pureutuu. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee raporttia jatkossa vuosittain.
DVV:n vastikään julkaisema digitaitoraportti nostaa esiin kaikille suomalaisille tärkeän asenteen: digirohkeuden. Digirohkeutta on se, että tavalliset ihmiset uskaltavat lähteä tutkimaan, kokeilemaan ja opettelemaan uuden tai muuttuneen digitaalisen palvelun, laitteen tai välineen käyttöä – silloinkin kun ei olisi varma siitä, mitä on edessä tai onnistuuko yritys.
Tilastojen mukaan suomalaisten digitaidot ovat Euroopan huippua: 79 prosentilla suomalaisista on jo vähintään digitaaliset perustaidot, kun EU:n ”Digitaalinen vuosikymmen” -strategian tavoite vuoteen 2030 mennessä on 80 prosenttia. Myös monilla muilla mittareilla mitattuna Suomi on hyvässä tilanteessa eurooppalaisiin vertailumaihin nähden. Raportti kokoaa nämä mittarit yhteen ja seuraa jatkossa vuosittain niiden kehitystä. Kansainvälisiä tutkimuksia on täydennetty myös DVV:n omin tutkimuksin.
Huoli pärjäämisestä läsnä hyvistä taidoista huolimatta
Moni kuitenkin kokee huolta omien digitaitojensa riittävyydestä. Huoli kehityksen kärryillä pysymisestä ei koske vain niitä, joiden digitaidot ovat heikoimmat. Raportin mukaan hyvinkin taitavat digikäyttäjät saattavat olla epävarmoja käyttäessään itselleen uusia palveluita. Digipalvelujen käyttöä saatetaan jännittää erityisesti silloin, kun hoidettavan asian onnistuminen on erityisen tärkeää. Vaikka juuri nyt oma pärjääminen olisikin kohtuullisella tasolla, muuttuvien palveluiden mukana pysyminen saattaa silti tuntua sinnittelyltä. Taustalla on aito huoli siitä, miten itse pärjää, kun ikää karttuu, päättäväisyys loppuu ja digitaalinen ympäristö muuttuu.
”Digitaidot ovat tärkeässä asemassa verkossa tapahtuvien rikosten ennaltaehkäisyssä. Digirohkeuteen kuuluu myös tietoisuus uhista – valppaus on rohkeuden kaveri.”
PÄIVI LUNA, johtava asiantuntija
Myös työelämässä digitaitovaatimukset muuttuvat nopeasti. Työelämän digitaidot opitaan pääsääntöisesti työssä. Vaikka ihminen olisi vapaa-ajallaan hyvinkin digiosaava, voi työelämään siirtyminen olla vaikeaa, jos ei ole oppinut käyttämään työelämässä vaadittuja perusohjelmistoja. Jopa perusosaamisena pidetyt ohjelmistot saattavat muuttua nopeasti. Erityisen iso hyppy tapahtui korona-aikana, kun etätyö toi mukanaan monia uusia työnteon tapoja ja välineitä.
Digirohkeus on sinnikkyyttä pysytellä mukana haasteista huolimatta
”Raportti on tarkkanäköinen kuvaus asenteista, joita tarvitaan osana nykyajan kansalaistaitoja. Digitaidot ovat avain sujuvaan arkeen. Tuen tarjoaminen ja kannustaminen uuden oppimiseen ovat ehdottoman kannatettavia ihmisen iästä riippumatta. Aina voi oppia uutta!”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Finanssiyhtiöt toimivat osaltaan digirohkaisijoina. Suomalaiset pankit tarjoavat asiakkailleen esimerkiksi koulutuksia ja tukea pankkitunnistautumiseen ja verkkopankin käyttöön.
Digitaidot eivät ole pysyvä lista taitoja. Ne ovat vaihteleva joukko kykyjä, joita kehitämme jatkuvasti arjessa, kun kohtaamme uusia digitaalisia ilmiöitä, palveluita tai laitteita.
Digitaidot kytkeytyvät voimakkaasti asiointitaitojen lisäksi kykyyn tunnistaa erilaisia verkossa liikkuvia huijauksia. Moni huijaus saa tänä päivänä alkunsa nimenomaan verkossa.
”Digitaidot ovat tärkeässä asemassa verkossa tapahtuvien rikosten ennaltaehkäisyssä. Digirohkeuteen kuuluu myös tietoisuus uhista – valppaus on rohkeuden kaveri”, FA:n Päivi Luna sanoo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Uusi kyberturvallisuussääntely ei saa vaarantaa toimivia yhteistyörakenteita
Maksaminen nopeutuu ja huijaaminen vaikeutuu – pikasiirto on tilillä 10 sekunnissa milloin ja missä vain
Generatiivinen tekoäly uudistaa finanssialaa
Kryptovaroja hyödynnetään yhä enemmän rikoksissa – uusi sääntely on askel oikeaan suuntaan
