- Suomalaisten digiosaaminen on vuosien aikana kasvanut kaikissa ikäluokissa, ja suomalaiset kuuluvat eurooppalaisten digiosaamiskärkeen.
- Digiosaamisen kasvusta huolimatta etenkin iäkkäämmistä ikäluokista löytyy ihmisiä, joilla on vain perustaidot, jos niitäkään.
- Digiosaamiseen tarvitaan kaikissa ikäluokissa tukea, mikä ei tällä hetkellä kuitenkaan tavoita kaikkia.
- Pankit tukevat ja neuvovat asiakkaitaan omien palvelujensa käytössä, mutta yleisenä laitteidenkäytön opastajina ne eivät voi toimia.
Digitaitoraportti on Digi- ja väestötietoviraston julkaisu, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa suomalaisten digitaitojen kehityksestä ja digituen kehittämisen tarpeista. Digitaitoraportti seuraa sitä, miten suomalaiset pysyvät muuttuvassa digitaalisessa kehityksessä mukana ja mitä tarvitaan, jotta kaikilla olisi parhaat edellytykset rakentaa omannäköisensä digitaalinen arki. Vuoden 2023 Digitaitoraportti on järjestyksessään toinen ja se käsittelee auttamista ja tukemista digitalisoituvassa maailmassa.
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) julkaiseman Digitaitoraportti 2023 mukaan suomalaisten digiosaaminen on Euroopan huippua. Positiivista on, että suomalaisten osaaminen on myös kasvanut vuosien aikana kaikissa ikäluokissa, ja peräti 73 prosentilla 16–89-vuotiaista suomalaisista on vähintään digiosaamisen perustaidot. Nuoremmat ikäluokat pärjäävät keskimäärin paremmin kuin vanhemmat. Jo 45-vuotiaiden ikäryhmästä eteenpäin digitaitoisten määrä alkaa vähentyä ja samalla digitaidoiltaan perustasoisten osuus kaikista digitaitoisista lisääntyä.
” Finanssialan näkökulmasta katsoen kansalaisten digitaidot ovat todella tärkeitä, sillä ilman niitä oman talouden hoitaminen ja finanssipalvelujen hyödyntäminen on hankalaa. Arkiset finanssipalvelut ovat parhaiten saatavilla verkosta digivälinein asuinpaikasta ja usein asiointiajankohdastakin riippumatta. Digitaidot ovat osa nykypäivän talousosaamista”, toteaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen.
Jokaisella vastuu omasta oppimisestaan – pankit tukevat omissa palveluissaan
Sekä viranomaispalvelut että monet muutkin yhteiskunnan palvelut ovat siirtymässä valtaosin digitaalisiksi. Se tuo helppoutta ja vaivattomuutta niille, joilla on hyvät digitaidot. Kaikille digitaalisuus ei kuitenkaan ole helpotus, vaan saattaa aiheuttaa suuriakin vaikeuksia. Kun digiasiointi yleistyy ja yhteiskunnan palvelut siirtyvät yhä enemmän digitaalisiksi, tulisi myös digitukeen kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Vaikka Suomen viranomaisilla on velvollisuus tukea kansalaisia palveluidensa käyttämisessä, harva osaa hyödyntää viranomaisten neuvontapalveluita. Paradoksaalisesti viranomaisten digitaalista tukea tarjotaan usein vain digitaalisissa kanavissa, jolloin tuen hyödyntäminen voi olla hyvin vaikeaa.
Uuden digitaitoraportin julkaisun yhteydessä Digi- ja väestötietovirasto kertoi perustavansa viranomaisille tukiverkoston, jolla tuetaan eri viranomaisia niiden omien digipalvelujen kehittämisessä.
”Ihan jokaisen on välttämätöntä oppia digitaitoja, mutta siihen tarvitaan myös tukea. Erilaiset järjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä antaessaan kansalaisille yleistä digitukea”, Karhunen toteaa.
”Myös suomalaiset pankit toimivat asiakkaidensa tukena digiasioissa. Pankit eivät kuitenkaan voi olla yleisiä laitteidenkäytön opastajia, vaan niiden vastuu rajoittuu omien palveluidensa käytön opastamiseen ja niiden käytössä tukemiseen”, Karhunen sanoo. Pankit järjestävät asiakkailleen koulutuksia ja opastavat tunnistautumisasioissa sekä verkkopankin käytössä.
“Ihan jokaisen on välttämätöntä oppia digitaitoja, mutta siihen tarvitaan myös tukea. Erilaiset järjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä antaessaan kansalaisille yleistä digitukea”
JUSSI KARHUNEN, kehityspäällikkö
Digirohkeus kantaa pitkälle, mutta siihenkin tarvitaan tukea
Digirohkeus on lähes välttämätön taito digitalisoituvassa maailmassa. Digirohkeudella tarkoitetaan sitä, että ihminen uskaltaa ottaa kokeilemalla käyttöön uusia digitaalisia laitteita tai palveluita. Digirohkeaksi ei tarvitse syntyä, vaan digituki kasvattaa ihmisten digirohkeutta ja lisää itsenäistä ongelmanratkaisukykyä.
Digirohkeuden tukemisessa lähipiirillä on iso merkitys. Peräti 89 prosenttia suomalaisista tukeekin läheisiään digiasioissa, ja yksityishenkilöiden toisilleen antama tuki on merkittävässä roolissa suomalaisten digitaitojen ylläpitämisessä ja päivittämisessä. Kaikilla ei kuitenkaan ole läheistä, joka voisi toimia omana digitukena. Lisäksi digitukena toimiminen voi joskus kuormittaa läheisiä kohtuuttomasti.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Sähköiset tunnisteet Suomessa ovat turvallisia
Uusi kyberturvallisuussääntely ei saa vaarantaa toimivia yhteistyörakenteita
Maksaminen nopeutuu ja huijaaminen vaikeutuu – pikasiirto on tilillä 10 sekunnissa milloin ja missä vain
Generatiivinen tekoäly uudistaa finanssialaa
