Lähes puolet suomalaisista aikoo säästää ja sijoittaa varojaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Finanssialan Keskusliiton (FK) teettämän haastattelututkimuksen mukaan säästämisaikeet ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuodesta.
Selvästi suosituinta on säästäminen säästö- ja sijoitustileille, joiden kiinnostavuus myös tulevana säästökohteena on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Tämä ilmenee FK:n julkaisemasta kotitalouksien säästämistä ja luotonkäyttöä selvittelevästä tutkimuksesta, johon haastateltiin 2400 suomalaista tammikuussa 2009. Tutkimuksen mukaan varoja on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna 58 prosentilla suomalaisista kun osuus vuosi sitten oli 55 prosenttia.
– Turvallisuus on tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Tuoton painoarvo valintakriteerinä on aiempaa pienempi. Eläkevuosiin varautuminen säästämisen perusteena nousi selvästi jo kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, ja se on pysynyt edelleen tärkeänä säästö- ja sijoituskohteen valintaperusteena, sanoo Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.
Asuntolainamäärät kasvaneet, takaisinmaksuajoissa tasaantumista
Suomalaisista 30 prosentilla on asuntolainaa, ja keskimääräinen asuntolainan määrä on 76 500 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin 100 000 euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia sekä talouksilla, joilla talouden bruttovuositulot ovat yli 80 000 euroa.
Asuntolainojen keskikoot ovat edelleen kasvaneet ja viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 107 500 euroa. Edellisellä tutkimuskierroksella keskimääräinen kahden edellisen vuoden aikana otetun lainan suuruus oli 96 200 euroa. Yli 100 000 euron lainojen osuus on kasvanut, ja viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista lähes puolet on suuruudeltaan yli 100 000 euroa.
Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat tasaantuneet 19 vuoteen. Kahden viime vuoden aikana otetun tyypillisen asuntolainan takaisinmaksuaika on joko 20 tai 25 vuotta.
Asuntolainojen kasvusta huolimatta lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan edellisiin vuosiin nähden. Lainojen lyhennyksiin ja korkoihin menee lainanottajilla keskimäärin 22 prosenttia käteen jäävistä tuloista kuukaudessa. Valtaosa eli yli kolme neljäsosaa kaikista lainanottajista on edellisvuoden tavoin maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan.
Moni varautuu taloutensa ja asuntolainojen riskeihin
Kulutusluottoja ottaneiden suomalaisten määrä on vähentynyt viime vuodesta. Pankin kulutusluottoa ottaneiden osuus on kuitenkin pysynyt edellisvuoden tasolla.
– Kuluttajat miettivät vaikeassa taloustilanteessa nyt tarkemmin kuin aiemmin luotonottoaan ja luoton hintaa, Ulla Halonen arvioi.
Suomalaisista 57 prosentilla on tällä hetkellä mielessään omaa talouttaan mahdollisesti uhkaavia riskejä. Työttömyyden kokee uhaksi 23 prosenttia ja lomautukset 16 prosenttia vastaajista. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskua pitää riskinä 13 prosenttia ja joka kymmenes on huolissaan oman asuntonsa arvon laskusta.
Yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskeihin on säästäminen tai turvautuminen säästöihin. Myös varautuminen vakuutuksilla, eläminen säästäväisemmin tai varautuminen sijoituksilla ovat yleisiä suomalaisten varautumiskeinoja riskien varalta.
Korkokatto on lainassaan 21 prosentilla suomalaisista. Erityisen yleinen se on alle vuosi sitten otetuissa asuntolainoissa. Asuntolainan ottajista 37 prosenttia on ottanut lainaturvavakuutuksen, ja 68 prosenttia on varautunut asuntolainan koron nousuun.
Laskunmaksu internetissä on kasvanut merkittävästi
Jo 75 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa tavallisimmin Internetissä. Osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa, joten kehitys on ollut nopeaa.
Erityisesti internetissä maksaminen on lisääntynyt yli 65-vuotiailla. Suoraveloitus on ollut aiemmin yli 65-vuotiaiden tavallisin laskunmaksutapa. Nyt ensimmäistä kertaa Internetissä maksaminen on ohittanut suoraveloituksen tavallisimpana laskunmaksutapana myös yli 65-vuotiailla. Yli 90 prosenttia 18 – 34 – vuotiaista maksaa tavallisimmin laskunsa Internetissä.