- Suomalaisten talousosaaminen on OECD-maihin verrattuna keskitasoa. Nuorten 18–29-vuotiaiden talousosaaminen on heikompaa kuin heitä vanhemmilla. Korkeampi koulutustaso on yhteydessä parempaan talousosaamiseen. Myös yrittäjien talousosaaminen oli keskimääräistä parempaa.
- Tutkimuksessa selvitettiin myös digitaalista talouslukutaitoa ja vakuutusosaamista.
- Suomessa on laadittu talousosaamisen kansallinen strategia, jonka pyrkimyksenä on tehdä suomalaisista maailman talousosaavin kansa vuoteen 2030 mennessä. Finanssiala on kannattanut kansallisen strategian luomista.
Oikeusministeriön teettämän tutkimuksen ovat toteuttaneet Vaasan yliopisto ja Pellervon taloustutkimus PTT. Kysely on toteutettu OECD:n talousopetuksen verkoston eli International Network on Financial Educationin (INFE) luoman mallin mukaan kansainvälistä vertailua varten. Varsinainen kansainvälinen vertailututkimus julkaistaan marraskuussa 2023. Nyt suomalaisten osaamista verrattiin OECD-maista aiempina vuosina kerättyihin ja julkaistuihin tuloksiin.
Tuore suomalaisten talousosaamista mittaava tutkimus mittasi kolmea osa-aluetta:
- Taloudellista tietämystä
- Taloudellista käyttäytymistä
- Taloudellisia asenteita
Taloudellista tietämystä mitattiin kysymällä vastaajilta riskin hajauttamisesta, inflaatiosta ja korkotasosta. Taloudellista käyttäytymistä mitattiin kysymällä muun muassa kotitalouden budjetoinnista ja talouden suunnittelusta, säästämisestä ja laskujen ajallaan maksamisesta. Taloudellisia asenteita taas mitattiin rahankäyttöön suhtautumista kuvaavilla väittämillä.
Tutkimuksen mukaan miesten taloudellinen tietämys on parempi kuin naisten. Naiset saavat kuitenkin miehiä korkeampia pisteitä taloudellisesta käyttäytymisestä ja asenteista. Talousosaamisen yhteispisteissä tulokset ovat näin ollen melko tasaiset.
Talousosaamisen tasoon vaikuttaa etenkin vastaajien ikä ja koulutustaso. Osaaminen on sitä parempaa, mitä korkeampi on vastaajan koulutustaso. Nuorilla on yleensä alhaisin taloustietämys ja usein myös muut talousosaamisen alueet ovat heikompia. Parhainta taloudellinen tietämys on 40–49-vuotiailla suomalaisilla ja heikointa nuorilla aikuisilla, 18–29-vuotiailla.
Nuoret nousivat osaamisellaan esiin yhdessä osa-alueessa: taloudellisessa käyttäytymisessä. ”Nuorilla käytettävissä olevat rahavarat ovat niukkoja. Konservatiivinen taloudellinen käyttäytyminen voi siksi olla pakon sanelemaa. Jos taas käytettävissä on enemmän varoja, on mahdollisuus höllempään käyttäytymiseen”, arvioi Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi tutkimusta esitelleessä tilaisuudessa.
Tutkimuksessa mitattiin myös digitaalista talousosaamista. Se piti sisällään esimerkiksi digitaalisten talousosaamisen työkalujen käytön hallintaa, kuluttajan oikeuksien tuntemista sekä turvallista verkkoasiointia. Sen tulokset heijastelivat pitkälti yleisen talousosaamisen tuloksia. Osaaminen oli heikointa nuorten ikäpolvien (18–29-vuotiaat) keskuudessa ja seuraavaksi heikointa yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Parasta osaaminen oli 40–49-vuotiailla.
Vakuutusosaamista tutkittu vain vähän – säästöhenkivakuutus tunnettiin huonosti
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten osaamista vakuutusasioissa. Kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että he ymmärtävät vakuutusten kattavuuden, sisällön ja vertailtavuuden. Vastaajien käsitys omasta vakuutusosaamisesta oli kuitenkin vahvempaa kuin osoitettu tietämys.
”Suomalaiset eivät kärsi vakuutusasioissa ainakaan huonosta itsetunnosta”, sanoo vakuutusosaamista tutkimuksesta esitellyt Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
Tutkimuksessa oli esitetty kuusi kysymystä vakuutuksiin liittyen. Vastaajat osasivat vastata keskimäärin kolmeen kysymykseen oikein. Joka kymmenes vastaaja tiesi vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Heikointa tietämys oli vakuutusten korvaavuuksista ja henkivakuutuksen säästämismahdollisuudesta. Riskihenkivakuutuksesta vastaajilla oli paremmat tiedot.
Vakuutusosaamisen kansainvälisestä tasosta ei ole olemassa tietoa. Vakuutusosaamista kaikkinensa on tutkittu maailmalla vain vähän. Niissä tutkimuksissa huomio on ollut enemmän vapaaehtoisissa sairaskuluvakuutuksissa ja eläkevakuutuksissa.
Vakuutusosaamisen erot eri vastaajaryhmissä olivat hyvin samankaltaiset kuin muussa talousosaamisessa – iäkkäämmillä oli parempi osaaminen ja eniten parannettavaa oli nuorten osaamisessa.
Koko talousosaamistutkimuksesta kerrottiin tuoreita tietoja, mutta itse tulokset julkaistaan tieteellisinä artikkeleina myöhemmin. Kansainvälinen OECD-maiden vertailu, jonka osa myös Suomen tiedonkeruu on, julkaistaan marraskuussa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Nordealle kunniamaininta vuoden talousosaamisen edistäjänä – Takuusäätiölle pääpalkinto
”Satuttiin pärjäämään, mutta nyt on prepattu” – Lempäälän nuoret Suomea edustamaan
Rahaviikko: ASP-säästäminen, huijaukset, opintolaina ja onko eläke wörtti vai SUS?
Talousguruilta avoin kirje virkaan astuvalle presidentti Stubbille: Huomio nuorten hyvinvointiin
