Hieman yli puolella suomalaisista asuntokunnista on velkaa. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta viime vuotta kuvaavasta velkaantumistilastosta. Asuntovelkaa on noin kolmanneksella asuntokunnista. Keskimäärin velkaa on 95 740 euroa. Suurimmat asuntovelat olivat 25–34-vuotiailla. Sen sijaan alle 35-vuotiaiden keskimääräiset asuntovelat eivät ole tällä vuosikymmenellä reaalisesti kasvaneet.
Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorion mukaan Suomessa tilanne on hyvänlainen. FK:n viime vuoden loppupuolella teettämän Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -haastattelututkimuksen mukaan kotitalouksien lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan vuodesta 2006.
”Vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut, ovat lainanhoitokulut laskeneet. Tämä johtuu osaltaan pitkään alhaalla pysyneestä korkotasosta. Vaikka velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on jatkanut kasvuaan, velkaantumisvauhti on kuitenkin hidastunut”, Valtteri Vuorio toteaa.
Asuntovelkaa asuntokunnilla oli Tilastokeskuksen mukaan 83,9 miljardia euroa eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suuret, yli 200 000 euron velkamäärät ovat 2010-luvulla pysyneet maltillisina. Vuonna 2015 5,2 prosentilla asuntokunnista oli yli 200 000 euroa velkaa, kun vuonna 2002 reaalisesti yhtä paljon oli velkaa alle prosentilla.
Asuntokuntien korkomenot vähenivät edellisvuodesta seitsemän prosenttia vuonna 2015. Asuntolainan korkoja oli yhdeksän prosenttia edellisvuotista vähemmän. Korkojen ollessa alhaalla ovat asuntokuntien korkomenotkin vähentyneet. Vuonna 2008 asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti 3 600 euroa velallista asuntokuntaa kohti, vuonna 2015 velallisten asuntokuntien korkomenot olivat enää 1 320 euroa.
Rahoitusvakauden näkökulmasta keskeinen tekijä on asuntovelallisten kyky maksaa velkansa. ”Suomessa pankit ennalta ehkäisevät riskejä muun muassa varmistamalla riskitesteillä, että asuntokunnat selviävät lainoista korkojen noustessa tai yllättävän tilanteen, kuten asuntojen hintojen laskun tai työttömyyden sattuessa”, Valtteri Vuorio sanoo. Osaltaan ennaltaehkäisyä hoitaa myös pankkivalvoja muun muassa lainakattosääntelyllä.