Suomen eläkejärjestelmä punnittiin jälleen kansainvälisesti – tuloksena 8. sija, hallinto maailman huippua

Kuvituskuva
Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisen vertailun mukaan erinomaisesti hallinnoitu, mutta eläkkeiden riittävyyden ja järjestelmän taloudellinen kestävyyden saamat arvosanat pudottavat maamme kokonaissijoitusta. Kuva: Shutterstock
  • Suomen eläkejärjestelmä on jälleen saanut kansainvälistä tunnustusta sijoittumalla kahdeksanneksi parhaaksi Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa, kertoo Eläketurvakeskus.
  • Vaikka sijoitus heikkeni yhdellä sijalla viime vuodesta, Suomi säilytti ykkössijansa hallinnon luotettavuudessa.

Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailun laatii kansainvälinen konsulttiyhtiö Mercer, joka pisteyttää eri maiden eläkejärjestelmiä yli 50 indikaattorin perusteella. Tänä vuonna vertailuun osallistui 52 maata, joissa asuu kaksi kolmasosaa maailman väestöstä.

Suomen eläkejärjestelmä erottuu edukseen erityisesti siinä, että eläkkeen hakeminen onnistuu yhdeltä luukulta, toisin kuin monissa muissa maissa, joissa eläke koostuu useista osista eri laitoksissa. Hallinnon arvioinnissa painotetaan muun muassa järjestelmän läpinäkyvyyttä, sääntelyä ja hallintokulujen kohtuullisuutta – kaikilla näillä osa-alueilla Suomi on maailman kärkeä.

Vaikka kokonaispisteet nousivat hieman, muiden maiden suuremmat parannukset ja indikaattorien tarkistukset vaikuttivat sijoitukseen. Taloudellisessa kestävyydessä ja eläkkeiden riittävyydessä Suomella on parantamista, mutta erot muihin kärkimaiden välillä ovat pieniä. Kokonaisvertailun voitti Hollannin eläkejärjestelmä.

Pohjoismaat menestyivät vertailussa hyvin: Islannilla oli kokonaisarvosanojen perusteella maailman toiseksi paras eläkejärjestelmä, Tanskalla kolmanneksi paras. Ruotsi kiilasi erityisesti hallinnon parantumisen myötä Suomen ohi kuudenneksi. Norja on kokonaisvertailussa sijalla 10. Se jäi Suomelle sekä hallinnon että järjestelmän kestävyyden vertailussa. Eläkkeiden riittävyys oli Norjassa vain karvan Suomea parempaa.

Lisäeläkesäästämisen kulttuuri on Suomesta tapettu

”Suomen eläkejärjestelmä on hyvä ja sitä on säännöllisesti huollettu. Myös nyt on huoltokierros menossa, kun eläkejärjestelmään ollaan tekemässä uudistusta. Suomen vanhusväestöön kallellaan oleva ikärakenne ei tule järjestelmälle yllätyksenä, mutta haastaa ilman muuta kokonaisuutta”, sanoo Finanssiala ry:n työeläkeasioihin erikoistunut johtava juristi Piritta Poikonen.

Vaikka Suomen eläkejärjestelmä on hyvä ja toimiva, saa se kansainvälisessä vertailussa kritiikkiä eläkkeiden riittävyydestä. Siinä Suomen sijoitus on 14.

”Tämän pitäisi jossain kohden herätellä suomalaisia päättäjiä. Järjestelmä tarjoaa hyvän suojan vanhusköyhyyttä vastaan, muttei ole antelias. EU-tasolla komissio on suosittanut jäsenmaitaan rohkaisemaan kansalaisiaan täydentämään omaa eläketurvaansa. Tähän myös Suomi on virallisesti sitoutunut, mutta käytännön toimet ovat olleet kaikkea muuta”, Piritta Poikonen suomii.

Hallitus toisensa jälkeen on heikentänyt kansalaisten kannustimia säästää lisäeläkettä. Viimeisen naulan arkkuun iski nykyhallitus poistamalla lisäeläkesäästämisestä verovähennysoikeuden.

”Päätös käytännössä lopettaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen Suomesta, sillä ihmiset eivät helposti sitoudu vuosikymmeniä kestävään säästämiseen ilman kannusteita. Hallitus tekee tässä täysin ääneen lausuttujen tavoitteidensa vastaista politiikkaa”, Poikonen toteaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan