Suomalaiset pankit ovat merkittäviä vapaaehtoisen kansalaisten talousosaamisen parantajia. Tieto käy ilmi Suomen Pankin julkaisemasta raportista, joka kartoittaa talousosaamistyön tekijöitä Suomessa. Raportin mukaan finanssialan eri sektoreiden toimijoilla oli eniten erilaisia talousosaamisen parantamiseen liittyviä hankkeita.
”Asiakkaiden järkevä käyttäytyminen talousasioissa on ihan kaikkien etu: kansalaisten, yhteiskunnan ja finanssiyhtiöiden. Kansalaisten hyvä talousosaaminen sataa suoraan kansantalouden laariin”, sanoo Finanssiala ry:ssä talousosaamistyön parissa työskentelevä Jussi Karhunen.
”Talousosaamistyö on finanssialalle konkreettinen ja erittäin luonteva tapa osoittaa vastuullisuutta. Havaittavissa on jopa kilpailua finanssiyhtiöiden kesken siitä, millaista talousosaamistyötä kukin kenenkin kanssa tekee. Yhteiskuntavastuuta on osoitettava monella tavalla”, Karhunen jatkaa. Käytännössä yhtiöt esimerkiksi järjestävät iäkkäille kädestä pitäen digisparrauksia ja opettavat käyttämään esimerkiksi mobiili- ja verkkopankkia. Nuorille on suunnattu runsaasti pankkien rahoittamia oman talouden hallintaa opettavia työpajoja kouluissa ja yrittäjyyteen kannustavia ohjelmia, joissa on mukana yhteistyökumppaneita: esimerkiksi Danske Bankin toiselle asteelle suunnattu Oma talous haltuun, Nordean taloustyöpajat peruskouluihin ja toiselle asteelle sekä Yrityskylät ympäri Suomen. OP Ryhmä taas tekee Mun elämä, mun työ -kiertuetta ja Rahapuhetta -oppilaitoskäyntejä. Pankkien vapaaehtoiset myös auttavat talousvaikeuksissa olevia nuoria Diakonissalaitoksen kautta. Nämä pankkien koulutukset ja muut teot tavoittavat vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Tyypillisesti pankit tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa – tällaisia ovat muun muassa Nuori Yrittäjyys ry, Talous ja nuoret TAT, Martat ja Diakonissalaitos.
Talousosaamisen suunnitelmalle on tarvetta
Suomesta puuttuvalle talousosaamisen kansalliselle suunnitelmalle on selvä tarve. Finanssialan näkökulmasta on erinomainen asia, että Suomen Pankissa on käynnissä työ ehdotuksen laatimiseksi.
”Talousosaamisen kansallisen suunnitelman avulla talousosaamisen edistämiseen soisi tulevan pitkäjänteisyyttä ja selvä kokonaiskuva. Säännölliset tutkimukset osaamisen tasosta eri ikäisten keskuudessa toisivat tietoa siitä, missä mennään”, Finanssialan Karhunen sanoo. Hän pitää hyvänä, että talousosaamiselle on nyt saatu viranomainen koordinoijaksi. ”Kun talousosaamisella on selvä omistaja valtion tasolta, selventää se kokonaiskuvaa.”
Kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta olisi tärkeää, että Suomessa jatkossa kerättäisiin säännöllistä tutkimustietoa suomalaisten taloustaidoista. Lue Suomen Pankin Kartoitus talousosaamisen edistämistoiminnasta Suomessa vuonna 2020