- Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta.
- Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan.
- Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti on Suomessa paremmalla tasolla kuin julkisuudessa usein esitetään. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön barometrikyselyyn vastanneista pk-yrityksistä ainoastaan seitsemän prosenttia nimesi rahoituksen puutteen yrityksen kasvun tai kehittämisen suurimmaksi esteeksi. Vastaajista 42 prosenttia piti yleistä suhdanne- ja taloustilannetta merkittävimpänä kasvun ja kehittämisen esteenä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) selvityksen mukaan yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen vähäisiä, ja ne ovat Euroopan mittakaavassa kaikkein pienimpiä. Joitain pullonkauloja rahoituksen saannissa kuitenkin on. Ne koskevat pääasiassa nuoria, pieniä, innovatiivisia, kansainvälisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä. Lisäksi on pulaa riskirahoituksesta erityisesti siinä vaiheessa, kun toimintaa ollaan laajentamassa teolliseen mittakaavaan.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi huomauttaa, että pankin tehtävä ei ole toimia varsinaisena riskirahoittajana, vaikka lainoituksen luonteeseen riskit kuuluvatkin.
”Lainaa saadakseen jokaisella yrityksellä on välttämättä oltava kolme asiaa kunnossa: kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus. Yrittäjän hankkeille löytyy kyllä rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on tarpeeksi kestävä. Se takaa riittävän luotonmaksukyvyn. Toki myös vakuuksien tulee olla kunnossa”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan vastuullinen luotonanto ehkäisee ylivelkaantumista ja pienentää riskiä rahoitusjärjestelmän kriiseistä. Jämäkästi noudatetut kriteerit estävät asiakkaita ajautumasta hallitsemattomaan velkakierteeseen.
”Luotonmyöntökriteerit eivät ole pikkumaista nuukailua, vaan vastuullisuutta. Taustalla niitä ohjaavat mittava yksityiskohtainen sääntely ja tiukka valvonta. On muistettava, että lainapäätös on pankille liiketoimintariski, joten myöntämisedellytysten täyttymisestä on oltava tarkka. Pankit eivät hylkää lainahakemuksia ilkeyttään”, Ahosniemi painottaa.
Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille – rahoituslähteet monipuolisemmiksi
Ahosniemen mukaan mahdollisimman monista pk-yritysten kasvua hidastavista pullonkauloista tulee hankkiutua eroon. Tämä koskee myös rahoitusta. Hän kuitenkin korostaa, että vastuuta siitä ei voi sälyttää pelkästään pankeille.
”Mitä sujuvammin rahoitusta saadaan välitettyä kasvua tuoviin investointeihin, sen parempi. Lepsu luotonmyöntöpolitiikka ei ole kuitenkaan ratkaisu, vaan yritysten rahoituskanavia tulisi saada monipuolisemmiksi. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskirahoitusta.”
Ahosniemi muistuttaa, että yritystoiminnassa tarvitaan myös yrittäjän omaa pääomaa sekä sitä täydentämään muuta oman pääoman ehtoista rahoitusta, eli aidosti riskiä kantavia ulkopuolisia rahoituslähteitä.
”Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille”, Ahosniemi kiteyttää.
Ahosniemi kantaa huolta valtiovarainministeriössä kaavaillusta peruspankkipalveluiden tarjoamispakosta yrityksille.
”Peruspankkipalveluiden tarjoamispakko pk-yrityksille voi johtaa entistä huonompaan lopputulokseen. Jos aivan eri asiakasryhmiin liiketoimintastrategiassaan keskittyvien pankkien on tarjottava rahoitusta pk-sektorille, voi Suomen markkina näyttäytyä entistä vähemmän houkuttelevana esimerkiksi isoille ulkomaisille pankeille”, Ahosniemi varoittaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla
Fivalta perusteltu päätös pitää asuntolainakatto ja muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan – FA: Näissä oloissa tuleekin tukea talouden elpymistä
Arno Ahosniemi vastaa Antti Kaikkoselle: Digihuijauksia ei voi hoitaa vain avaamalla pankin piikki – somealustat velvoitettava mukaan
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat
