Suomen Yrittäjät ja Finanssialan Keskusliitto: Rahoituksen kasvuteesit strategiseen hallitusohjelmaan

Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Euroopan taloudessa etenkin uusien työpaikkojen luojana on huomattava. Kasvua ja työllisyyttä ei voi lisätä, jos rahoitusjärjestelmä ei toimi hyvin. Pankeilla on keskeinen rooli EU:ssa yritysten rahoituksessa, sillä yli kolme neljäsosaa yritysrahoituksesta tulee pankeilta. Viime vuosina yritysten rahoituksen ehdot ovat kuitenkin tiukentuneet ja hinta noussut. Suurin syy tähän on pankkien sääntelyn voimakas lisääntyminen. Suomen Yrittäjät ja Finanssialan Keskusliitto laativat tulevaa hallitusohjelmaa varten teesit, jotka toteuttamalla varmistetaan yritysrahoituksen toimivuus ja näin mahdollisuus talouskasvuun.

  1. Yritysrahoitukseen on etsittävä uusia kanavia, jotka ovat ensisijaisesti markkinalähtöisiä. Julkisen vallan tehtävänä on paikata ilmeisiä markkinapuutteita. On kehitettävä pankkirahoituksen rinnalle samoilla pelisäännöillä toimivia muita rahoitusmuotoja, kuten joukkovelkakirjalainoja ja joukkorahoitusta.
  2. Yritysverotuksella on kannustettava toimintaan Suomessa. On vältettävä veroja, jotka ajavat yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. On alennettava kokonaisveroastetta ja huolehdittava veroympäristön ennustettavuudesta. Yrityksille ei pidä luoda uusia kustannusrasitteita.
  3. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava. Ylisääntely tukahduttaa kasvun vaikeuttamalla yritysten toimintaa, nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Yritysten ja kotitalouksien lainarahan ruuvia ei pidä kiristää ylisääntelyllä liian tiukaksi. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön kansallista lisäsääntelyä tai EU-sääntelyä tiukempia vaatimuksia, jotka heikentävät suomalaisten yritysten menestysmahdollisuuksia.
  4. Rahoituksen turvaamiseksi pk-yritysten luottojen määräaikaisia riskipainolievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa. Riskipainolievennykset laskevat kustannuksia ja helpottavat pk-yritysten lainansaantia koko EU:n alueella.
  5. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön järjestelmäriskipuskureita, sillä jo käytössä olevat lisäpääomapuskurit nostavat pääomavaadetta merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Muita vielä valmisteilla olevia pääomavaatimuksia säädettäessä tulee ottaa huomioon suomalaisten pankkien erityispiirteet. Suomen pankkisektori on tutkitusti vakavarainen ja sen häiriönsietokyky on vahva.
  6. Pankkitoimintoja ei pidä pilkkoa. Erityisesti markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus vähenee pankkien näkökulmasta.
  7. Suomen on vastustettava edelleen rahoitusmarkkinaveroa, koska se hyydyttäisi Euroopan taloutta. Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto lisäisi finanssialan ja sen asiakkaiden kustannuksia, heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja johtaisi markkinatoimintojen siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin

Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitto
puh. 020 793 4210, piia-noora.kauppi@fkl.fi

toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät
puh. 050 336 0015, jussi.jarventaus@yrittaja.fi

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat