Suomessa ei merkkejä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta

Viime päivinä on julkisuudessa esitetty huolia Suomen kotitalouksien velkaantuneisuudesta ja asuntomarkkinoiden rakenteellisista haavoittuvuuksista. Lisäksi on pelätty heijastusvaikutuksia, joita Ruotsista voisi tulla Suomeen, jos Ruotsin asuntomarkkinat ajautuvat kriisiin.

”Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta, toisin kuin Ruotsissa. Suomessa tilanne on rauhallinen, mikä näkyy niin asuntojen hinnoissa kuin asuntoluottokannan kasvussa. Suhteessa vuokriin ja palkansaajien ansiotasoon asuntojen hinnat ovat pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla”, Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.

Suomen asuntorahoitusjärjestelmä poikkeaa Mattilan mukaan olennaisesti Ruotsista. ”Lainanhoitokulttuurimme on vastuullista ja pankkien vakuuskäytännöt ovat varovaisia. Suomessa ei ole Ruotsin kaltaisia ”ikuisia” asuntolainoja, vaan lainat maksetaan takaisin keskimäärin alle 20 vuodessa. Luottopäätöstä tehtäessä asiakkaan maksukykyä arvioidaan myös korkotasolla, joka on huomattavasti nykyistä korkeampi. Terveestä tilanteesta kertoo myös se, että Suomessa pankkien luottotappiot asuntoluotoista ovat hyvin vähäiset.”

Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) heinäkuun lopulla julkistamien stressitestitulosten mukaan suurimpien Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus säilyi hyvänä myös erittäin heikon taloudellisen kehityksen skenaariossa. Sama koski myös yleisemmin pohjoismaisia pankkeja. Tämän pitäisi osaltaan hälventää niitä pelkoja, joita on esitetty pankkisektorimme pohjoismaisten kytkentöjen tuomista mahdollisista riskeistä.

Työkalut on jo olemassa

Suomen viranomaisilla on Mattilan mukaan käytössä kattava työkalupakki kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. ”Puoli vuotta sitten on otettu käyttöön lainakatto, ja lisäksi Finanssivalvonta aikoo nostaa eräiden pankkien asuntolainasalkkujen keskimääräisiä riskipainoja ensi heinäkuuhun mennessä. Nyt ei ole aika suunnitella uusia rajoitteita, vaan on kerättävä kokemuksia nykyisten välineiden toimivuudesta.”

Ehdotetut tuloihin kytketyt laina- ja lainanhoitomenokatot olisivat vaikeita soveltaa käytännössä, koska kotitalouksien elämäntilanteet vaihtelevat vuodesta toiseen. Katot voisivatkin helposti johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.

”Asunnon hankinta on kotitalouksien tärkeimpiä päätöksiä, joka voi edellyttää vuosikausien valmistautumista ja säästämistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että asuntorahoitusta koskeva sääntely on johdonmukaista ja pitkäjänteistä”, Veli-Matti Mattila korostaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka