Isojen maatilarakennuspalojen määrä pysyi tasaisena
pitkään, kunnes 2000-luvun puolivälissä eläinsuojia alkoi lehahdella
liekkeihin huomattavasti aiempaa enemmän. Nyt suurten maatilapalojen
määrä on puolittunut kahden vuoden takaisesta huipusta. Palovahinkojen
vähenemisestä voi kiittää parempaa rakennussääntelyä, jonka myötä
maatalouden tuotantorakennukset on rakennettava paloturvallisesti.
Paloturvallisuus paranee edelleen, sillä Finanssialan Keskusliitto on päivittämässä vähimmäis-vaatimuksia kotieläinrakennuksien palovaroitinjärjestelmille.
”Ihmeteltiin toimistolla, miten vuonna 2010 saattoi yhtäkkiä olla kolmisenkymmentä suurta maatilapaloa, kun aiemmin luvut olivat pysyneet kymmenkunnassa tai vähemmässä palossa vuosittain”, kertaa Finanssialan Keskusliiton vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen. ”Tajuttiin, että maatalouden rakennemuutos heijastui viipeellä suurpaloihin.”
Euroopan Unioniin liittymisen myötä tilakoot suurenivat, ja karjatalouden pitäminen kannattavana vaati suuria sarvipäälukuja. Navettoja koskevat rakentamissäädökset eivät kuitenkaan olleet ajan tasalla, ja suuria puunavettoja sai rakentaa perinteiseen malliin. ”Nehän leimahtavat ja palavat syttyessään äkkiä. Maatalousrakentamista eivät koskeneet tuolloin samat rakennusmääräykset kuin muuta rakentamista”, Pekurinen kertoo.
Tuolloin samaan pöytään saatiin keskeiset ministeriöt – ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö – ja lainsäädäntöä saatiin ajan tasalle aktiivisella vaikuttamisella. Myös vakuutusyhtiöt ottivat muuttuneen lainsäädännön vakuutusehtoihinsa, jolloin tarvittavat muutokset konkretisoituivat myös karjatilallisille. Vakuutuksen saamisen ehdoissa tähdennettiin, millaiset turvallisuusvaatimukset eläinsuojan on täytettävä, jotta se voitiin vakuuttaa. ”Nyt nähdään, miten tehty yhteistyö on kantanut hedelmää”, Pekurinen toteaa.
FK:lta malli maatilojen palovaroitinjärjestelmiin
Eläinten ja karjatilojen turvallisuutta parannetaan edelleen, sillä Finanssialan Keskusliitossa ollaan päivittämässä vähimmäisvaatimuksia tuettavien maatalousrakennusten palovaroitinjärjestelmille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rakennuksiin ei saa maataloustukea, ellei niiden palovaroitinjärjestelmä täytä nyt syntyviä uusia vähimmäisvaatimuksia, kertoo vahingontorjuntapäällikkö Pekurinen. ”Uusia sääntöjä tehdessä kiinnitetään huomiota erityisesti savua tunnistavien palovaroitinjärjestelmien komponentteihin.”
Palovaroitinjärjestelmien kunto, laatu ja toimivuus ovat avainasemassa, sillä suuret navetat, sikalat ja muut eläinsuojat sijaitsevat usein kaukana palokunnan valvomilta kyliltä. ”Kun liekit lyövät, palokunta ehtii vain harvoin isännän ja emännän avuksi, ennen kuin on liian myöhäistä. Toimiva varoitusjärjestelmä antaa omistajille mahdollisuuden havaita palo heti ja sammuttaa palo alkuunsa.”
Maatiloilla on edelleen parantamisen varaa paloturvallisuudessa erityisesti sähköasennusten ja -laitteiden osalta. Suuri osa maatilojen tulipaloista syttyy sähkövian vuoksi. Sähköturvallisuuteen maatiloilla tulisi pureutua omatoimisesti, sillä lakisääteinen sähkötarkastus on tehtävä vain 15 vuoden välein. ”Meidän mielestämme tarkastustahti voisi olla tiiviimpikin. Parasta olisi, jos sähköasennukset käytäisiin läpi viiden vuoden välein”, Pekurinen huomauttaa.