Taantuma kiristää niin yrittäjän kuin työntekijänkin mieltä ja
kukkaronnyörejä. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin! Huonomman
taloussuhdanteen aikana työtapaturmien määrä tuppaa laskemaan, kerrotaan
Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta (TVL). Työtapaturmia lasketaan
yksinkertaisten tapaturmamäärien lisäksi tapaturmataajuutena. Tuolloin
mitataan, kuinka monta tapaturmaa työntekijälle sattuu miljoonan
työtunnin aikana. Viime vuonna työntekijöille sattui 30 korvattua
työtapaturmaa miljoonan työtunnin aikana, kun vuonna 2011 vastaava luku
oli 31,1.
”Kun taloudellinen toimeliaisuus laskee, tapaturmien taajuus putoaa,” kertoo johtaja Mika Tynkkynen TVL:n tutkimus- ja analyysipalveluista. ”Kun teollisuuden tilauskanta laskee, niin töitä tehdään rauhallisemmin. Pudotus työtapaturmaluvuissa ei siis välttämättä tarkoita työturvallisuuden parantumista.”
TVL:n julkaisemien ennakkotietojen mukaan viime vuonna palkansaajille sattui noin 126 500 työtapaturmaa, mikä on kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. 21 500 työtapaturmaa sattui työmatkalla. Edellisvuoteen tehty vertailu kuitenkin kertoo useimmiten lyhyemmistä työelämätrendeistä kuin työturvallisuuden parantumisesta. Työturvallisuuden parantumista voi tarkastella luotettavammin hieman pitemmistä, noin kymmenen vuoden mittaisista ajanjaksoista.
Taantuma saattaa myös aidosti parantaa työturvallisuutta. ”Silloin kun on hiljaisempaa, valistuneemmat yrittäjät keskittyvät työpaikoilla työturvallisuuden parantamiseen. Sitä paitsi vaikeina aikoina kaikki tapaturmista johtuvat tuotannon seisaukset ovat pois firman tuloksesta,” Mika Tynkkynen pohtii. Työntekijöitä saatetaan myös pitää työaikana muussa kuin tuotantotyössä. Esimerkiksi vuoden 2009 talousnotkahduksen aikaan työnantajilla oli uskoa taantumasta nousuun, joten työntekijöitä ei lomautettu, vaan esimerkiksi koulutettiin. ”Koulun penkillä tapaturmariskit ovat ihan toista luokkaa kuin sorvin ääressä!” Tynkkynen sanoo.
Ulkoistaminen näkyy eri toimialoilla
Kun eri toimialojen tapaturma-alttiutta tarkastelee, huomaa joillakin aloilla selkeää heilahtelua suuntaan jos toiseen. Talonrakennuksessa tapaturmataajuus on pudonnut selvästi vuosien 2008 ja 2011 välillä 87,2 tapaturmasta miljoonaa työtuntia kohden 77,3 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Roimaa laskua saattaa selittää voimakas ulkoistamiskehitys. TVL:n mukaan kotimaiset rakennusliikkeet eivät välttämättä enää suorita riskialttiita rakennusvaiheita itse, vaan ulkoistavat työvaiheen ulkomaiselle alihankkijalle. Tällöin suomalaisella työmaalla sattuvat tapaturmat siirtyvät kokonaan toisen maan tilastoihin.
Sama ilmiö selittää myös eri toimialojen välistä voimakasta heilahtelua. Kun teollisuusyritys ulkoistaa tuotantolaitoksensa tapaturma-alttiit toimet, kuten siivouksen ja kunnossapitotyöt huoltoyhtiölle, niissä aiheutuvat työtapaturmat siirtyvät teollisuuden tilastosta hallintojen tukipalvelutoimen tilastoon. ”Tästä ulkoistamisesta johtunee sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvanut tapaturmataajuus,” TVL:n Tynkkynen arvioi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tapaturmien määrä lisääntyi vuoteen 2011 verrattuna lähes yhdeksän prosenttia. ”Kunnat ovat yksityistäneet terveydenhoitopalvelujaan, jolloin sen alan tapaturmat siirtyvät kunta-alalta terveydenhoitoon. Se on konkreettisin arvaukseni.”