Taloudellinen hyväksikäyttö uhkaa ikääntyneitä

Läheisten tekemässä taloudellisessa kaltoinkohtelussa tekijä on yleensä oma aikuinen lapsi tai lapsenlapsi. Kuva: Shutterstock.com

Ikääntyneen rahoja vaanivat paitsi valepoliisit ja muut huijarit, myös toisinaan omat läheiset. Läheisten tekemässä taloudellisessa kaltoinkohtelussa tekijä on yleensä oma aikuinen lapsi tai lapsenlapsi. FA on yhteistyökumppani Suvanto ry:n ry:n Mummonmarkan vartijat -hankkeessa , jonka keskeinen tavoite on ikääntyneiden taloudellisen hyväksikäytön vähentäminen.

Erityisesti yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petokset ovat lisääntyneet kuluneen kymmenen vuoden aikana. Yleisimpiä ovat erilaiset huijaukset, kuten sijoitushuijaukset tai valepoliisit. Läheisten tekemän taloudellisen kaltoinkohtelun ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi omien ostosten maksattaminen, uhkailu tai painostaminen sekä huijaukset ja varkaudet.

”Yksi tapa on huijata kaupassakäyntiavun nimissä ikääntyneen läheisen luottokortti- tai verkkopankkitunnukset itselleen”, kertoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Jos kokee tarvitsevansa apua asioinnissa, kannattaa olla yhteydessä pankkiin.

”Pankki voi antaa käyttöoikeudet halutulle henkilölle. Olennaista on, että pankki tietää, kuka kenenkin asioita milloinkin hoitaa”, Saxholm sanoo.

Kaltoinkohtelusta tehdään harvoin ilmoitusta pankkiin tai poliisille. Se voi johtua esimerkiksi häpeästä tai siitä, että tekijä on läheinen, jolle ei haluta hankaluuksia. Kaltoinkohteluun on myös vaikea puuttua. Pankkien on mahdollista ilmoittaa epäilystään maistraattiin edunvalvontatarpeen selvittämiseksi. Ilmoitus on kuitenkin voimakas puuttuminen asiakkaan itsemääräämisoikeuteen, ja ilmoituksia tehdään harvoin.

Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hankkeessa lisätään tietoisuutta ikäihmisiin kohdistuvasta taloudellisesta kaltoinkohtelusta, petoksista ja huijauksista. Saxholm puhui hankkeen webinaarissa 15. lokakuuta. Voit katsoa tallenteen täältä.