Talous tutuksi: Miksi seurata taloutta? Siksi, että se vaikuttaa moneen asiaan arjessa

Webinaarissa talousnäkymiä valottivat pääekonomistit  Henna Mikkonen Säästöpankista (vas) ja Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta.

Keskeisin tekijä lähiaikojen talousnäkymille on koronan toinen aalto. Se on jo käynnissä, mutta nyt on kysymys siitä, miten se saadaan nopeasti aisoihin ilman suuria rajoitustoimia? Koronan vaikutuksia talouteen tutkailtiin tänään 10.9. opettajille suunnatussa maksuttomassa Talous tutuksi -koulutuswebinaarissa. Talousnäkymiä valottivat pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista.

Heleniuksen mukaan talousdata vahvistui kesällä kaikilla pääomamarkkinoilla, kun talouksia avattiin ja ihmisten liikkuminen lisääntyi. Loppuvuotta puolestaan leimaa suuri epävarmuus siitä, millaisena talouskasvu käynnistyy ja millaisena se jatkuu hieman pidemmällä aikavälillä, eli millaisia pysyviä jälkiä koronakriisi jättää talousiin. ”Yksimielisyys on siitä, että velka-asteet nousevat”, sanoo Helenius.

Helenius arvioi, että talouspolitiikan linja voi olla muuttumassa, koska korkeista velka-asteista selviäminen edellyttää riittävää talouskasvua ja inflaatiota. ”Rahapolitiikan keinot eivät ehkä tepsi ja talouspolitiikassa pääpaino tulee olemaan finanssipolitiikan keinoissa. Maailmasta voi tulla aikaisempaa merkittävästi inflatorisempi.”

Henna Mikkonen puolestaan painotti, että Suomen talous on koronan alkuvaiheissa pärjännyt toistaiseksi hyvin verrattuna muihin maihin. Etuna on ollut muun muassa se, että suomalaiset ovat sujuvasti siirtyneet digitaalisiin kanaviin ja etätöihin. Myös itse tauti on saatu pysymään melko hyvin aisoissa. ”Ei tämä ehkä olekaan sodanjälkeisen ajan pahin kriisi, mutta vakava paikka silti. Suomen suurimpia huolia on se, että kriisin vaikutus vientiin näkyy vasta viiveellä”, Mikkonen sanoo.

Voiko kriisistä seurata myös jotain hyvää? Mikkosen mukaan tutkimus ja ideoiden jakaminen lisäävät pitkällä aikavälillä tuottavuutta, joka on kasvun tärkein lähde. ”Kriisit ovat myös oppimisen paikkoja. Pakon edessä voi syntyä uutta.”

Tulevaisuudessa taloustaitojen merkitys korostuu

Mikkosen viesti opettajille on, että taloutta kannattaa seurata, koska se vaikuttaa niin moneen asiaan opettajien ja oppilaiden arjessa. ”Oman talouden hallinta on tärkeä osa hyvinvointia. Omaa talouttaan voi hoitaa hyvin, vaikkei makrotalous niin kiinnostaisikaan. Tulevaisuudessa taloustaitojen merkitys voi korostua entisestään.” Epävarmuuden aikoina Mikkonen kannustaa kouluttautumaan, pitämään yllä omaa osaamista ja suhtautumaan tulevaan avoimin mielin.

Talous tutuksi -koulutuswebinaarissa puhui myös Suomen Pankin digitalisaation neuvonantajana työskentelevä Aleksi Grym. Hän kertoi, mistä kryptovaluutoissa ja digitaalisessa keskuspankkirahassa on oikein kyse. Lisäksi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri valotti yksityissijoittajien käyttäytymismalleja markkinamyllerryksessä.

Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.

Voit katsoa webinaarien tallenteet tästä:

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.