Uskoa riittää työllistymiseen, mutta julkisen talouden kasvava velka huolestuttaa kolmea Talousguru-kilpailun muutaman vuoden takaista voittajaa Helsingin Sanomien haastattelussa. Nuorten yhteinen huoli liittyy erityisesti siihen, mitä valtion nopea velkaantuminen tarkoittaa myöhemmin heidän ikäpolvelleen.
”Uskoa kuitenkin on, että kun tämä helpottaa, töitä löytyy. Ei uskota, että tämä vaikuttaisi urakehitykseen pitkäkestoisesti ja dramaattisesti”, Häyrynen kertoo lähipiirinsä tunnelmista HS:lle.
Hän näkee koronakriisin hyvänä puolena yhteiskunnan ottaman digiloikan. Yrityksissä on kyseenalaistettu vanhat näkemykset ainaisesta läsnäolosta ja matkustamisesta, mikä on johtanut innovaatioihin.
Vuoden 2017 Talousguru Jooa Mustonen arvioi, että korona on pahentanut julkisen talouden ongelmia entisestään.
”Ne haasteet, jotka olivat ennen koronaa, tulevat pysymään. Osa niistä on entistä pahempia. Ne tulevat ehkä vaikuttamaan omaan taloudelliseen tilanteeseen jatkossa”, Mustonen sanoo.
Suurin koronan vaikutus Mustosen henkilökohtaiseen elämään on ollut Kiinan vaihto-opintojen peruuntuminen.
Vuoden 2019 Talousguru Elias Järventaus aloitti opintonsa tänä syksynä, ja hän kertoo HS:lle, että ensimmäisestä lukukaudesta etäluentoineen ja itsenäisine opiskeluineen tuli jotain aivan muuta kuin mitä hän oli kuvitellut.
Koko yhteiskunnan kannalta Järventauksella on kaksi huolta. Ensimmäinen on se, onko Suomi hyvä paikka tehdä töitä ja työllistää vielä vuosikymmenten päästä. Toinen huoli on julkisen talouden kestävyysvaje ja velanottotarve. Järventaus uskoo, että julkisyhteisöjen velka pomppaa koronakriisin myötä dramaattisesti.
”Näihin ongelmiin toivoisin ratkaisuja. Me nuori sukupolvi ollaan täällä vielä aika pitkään ja joudutaan painimaan näiden ongelmien kanssa.”