- Podcastissa esitetään arvioita ja kysymyksiä muun muassa vakuutusalan historiasta ja työn luonteen muuttumisesta 2020-luvulla sekä pohditaan, minkälainen rooli aktuaareille jää tulevaisuudessa.
- Näihin kysymyksiin ja muuhun vastataan Virtasen taloushistoria -podcastissa jaksossa nimeltä Todennäköisyyksien laskentaa ja riskien jakamista.
- Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari jäi eläkkeelle marraskuun lopussa 2022.
Yle Areenasta löytyvä Virtasen Taloushistoria käy jaksoissaan läpi erilaisia talouden ilmiöitä historiallisesta perspektiivistä. Tällä kertaa käsittelyssä oli vakuutus.
Finanssiala ry:n eläköitynyt ja pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari oli hiljattain vieraana Yle radion Virtasen taloushistoria -podcastissa. Kivisaari arvioi jaksossa vakuutusmatemaatikon ja pitkäaikaisen ammattilaisen tulokulmasta vakuutusten historiaa ja riskien jakamista. Keskusteluparina Kivisaaren kanssa on ohjelmasta tuttu toimittaja Juha Virtanen.
Leikkisänä avauksena Virtanen tiedustelee Kivisaarelta, kuinka paljon vakuutusmatemaatikko ennustaa arkipäiväänsä riskien jakamisen ja todennäköisyyksien kautta.
”Ei vakuusmatemaatikko nyt kotoaan poistuessa jatkuvasti pyri ennustamaan tai arvioimaan todennäköisyyksiä onnettomuudelle. Esimerkiksi hirvikolarien suhteen paikalliset asukkaat tuntevat enemmän niiden käyttäytymistä kuin matemaatikot niillä seuduilla, joilla hirviä liikkuu. Luottaisin yksittäisissä tapauksissa enemmän heidän varoituksiinsa törmätä hirveen. Me vakuutusmatemaatikot katsomme ja kokoamme laajan tilaston, josta voidaan johtaa mittavat suuntaviivat”, kommentoi Kivisaari.
Kivisaari myös paljastaa, että hänellä ei ollut nuorena opiskelijana suurta intoa aktuaarin virkaan vaan pohti tutkijan tai opettajan roolia itselleen. Nopeasti kuitenkin opintojen edetessä hänelle kävi ilmi, että kumpikaan rooli ei erityisemmin sopisi hänelle. Lopulta hän sai kuulla, että ystävänsä ja kollegansa lähti aktuaarin työtehtäviin. Ystävänsä innoittama Kivisaari päätyi hakemaan matemaatikon työpaikkaa, jossa hän tutustui riskin jakamisen ajatukseen. Yhteiskunnan riskienjako toi Kivisaarelle ajatusleikkejä ja intoa uutta kohtaan – tämä johti haluun ymmärtää vakuutuksia laajemmin.
Riskit elävät ajassa – liikennekuolemia yhtä paljon kuin 40-luvulla, mutta liikennemäärät toista luokkaa
Keskustelijat pohtivat yhteiskunnan muutosten ja vahingontorjuntaan liittyvien todennäköisyyksien rooleja, joista Kivisaari painottaa, että todennäköisyydet riippuvat tapauksesta.
”Vahingontorjuntaan liittyy paljon muuttuvia asioista. Tästä äärimmäinen esimerkki on, että meillä on tällä hetkellä liikennekuolemia saman verran kuin 1940-luvulla eli noin 400 hengen tienoilla, vaikka sekä autojen että ajettujen kilometrien määrä on paljon suurempi kuin silloin. Esimerkki kuvaa, että todennäköisyyksissä on kyse monisyisistä asioista, sillä jos todennäköisyys pysyisi vakiona autojen määrän kasvaessa, meillä olisi kymmenen tuhatta kuolemaa vuodessa. Se on esimerkki siitä, miten vahingon todennäköisyys on muuttunut”, Kivisaari kertoo.
Toinen esimerkki todennäköisyyksistä on luonnonkatastrofien kehittyminen. Niissä näkyy selvästi nouseva trendi, joka selittyy ilmastonmuutoksen äärimmäisten sääilmiöiden kasvulla. ”Samalla myös ihmisiä on paljon enemmän kuin aikaisemmin ja he pakkautuvat rannikolle rakennettuihin kaupunkeihin, joihin iskee myrsky”, tarkastelee Kivisaari.
”Automaatio tai koneoppiminen voivat helpottaa työtä, mutta asiantuntijan lopullista arviota ja realiteetteja ne eivät voi korvata. Todennäköisyyksien ennustamisessa sattuman roolia on hyvä arvioida inhimillisesti eikä koneiden kautta”
ESKO KIVISAARI, eläköitynyt varatoimitusjohtaja
Vieläkö ihmistä tarvitaan – kyllä, vastaa Kivisaari
Podcastin loppua kohden vakuutusyhtiöiden historian tarkastelussa palataan maailmaan, jossa ei ollut kännyköitä tai tietokoneita ja puhelimetkin olivat harvinaisia. Kyse on ajasta, jolloin vakuutusyhtiöitä löytyi melkein jokaisesta pitäjästä. Vakuutusyhtiöiden asiamiehet tekivät vakuutuksia, myivät niitä ja hoitivat vahingonkorvauksia. Ihmisten luona tehtiin paperit ja kuljettiin talosta taloon - nyt kaikki hoituu tietokoneella. Tätä kehitystä vasten Kivisaari tarkastelee alan tulevaisuutta.
”Nyt on selkeää, että paljon hoidetaan tietokoneiden kautta. Samalla on painotettava, että kun on kysymys suuremmasta riskistä ja tarkemmasta tarpeesta kartoittaa turvaa tai monimutkaisemmasta jutusta, niin siinä tullaan tarvitsemaan henkilöitä selvittelemään asioita – vakuutuksen yksi slogan oli aikanaan ’vakuutusta ei osteta vaan sitä myydään’. Vakuutus ja etenkin vahingonkorvaukset ovat vaatineet aina, että konkretisoidaan riskejä. Automaatio tai koneoppiminen voivat helpottaa työtä, mutta asiantuntijan lopullista arviota ja realiteetteja ne eivät voi korvata. Todennäköisyyksien ennustamisessa sattuman roolia on hyvä arvioida inhimillisesti eikä koneiden kautta”, painottaa Kivisaari.
Kivisaaren haastattelu löytyy kokonaisuudessaan Yle Areenasta.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Sairauskuluvakuutukset jatkoivat kasvuaan – suosion kasvu kertoo riskitietoisuudesta ja oman terveyden arvostuksesta
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan ennätysmäärä yhteydenottoja – 90 prosenttia tapauksista ratkottiin neuvonnalla
Suomen finanssiala vakavarainen toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta – kriisinkestävyyttä löytyy edelleen
