EU

Talouskasvu on tukahtumassa ylisääntelyyn

Ylisääntely, lisäkustannukset ja kansalliset lisävaatimukset tukahduttavat talouskasvun elpymismahdollisuudet. Nyt päättäjien pitäisi tehdä kaikkensa, ettei kotitalouksien ja yritysten lainarahan ruuvia kiristetä ylisääntelyllä liian tiukaksi ja heikennetä samalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Finanssialan Keskusliitto (FK) kannattaa sisämarkkinoita edistäviä EU-säännöksiä, mutta muistuttaa, että nyt on keskityttävä suurten säädösuudistusten toimeenpanoon ja niiden valvontaan. Kansallisten viranomaisten tulisi harkita tarkkaan joka säädöksen kohdalla, kuinka paljon Suomessa annetaan lisäsääntelyä EU-vaatimusten lisäksi. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kertoo, että finanssialan sääntely on kasvanut kriisin jälkeisenä aikana aivan valtaviin määriin. Esimerkiksi pankkien vakavaraisuutta sääntelevä CRD IV-direktiivi vastaa sivumäärältään lähes 4 000 sivua. Se on lähes saman verran sivuja kuin on yhteensä Suomen Laki I:ssä ja II:ssä yhteensä. Kaupin mukaan ylisääntelyn tehtailu on lopetettava. ”Finanssialalle ei saa asettaa mittavan EU-sääntelyn lisäksi kansallisia lisävaatimuksia laissa tai Finanssivalvonnan sitovissa määräyksissä. Myöskään ei-sitovia eurooppalaisten valvojien ohjeita ei pidä muuttaa kansallisesti sitovaksi sääntelyksi. Nämä kaikki heikentäisivät finanssialan mahdollisuutta tukea uutta kasvua, ja kilpailla muiden maiden finanssiyritysten kanssa.”

Tarvitsemme vähemmän, mutta parempaa

”Sääntelyllä on tärkeä merkitys eurooppalaisten finanssimarkkinoiden vakauttamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Samaan aikaan on kuitenkin annettu sääntelyä, joka on turhaa, päällekkäistä tai ristiriitaista olemassa olevan sääntelyn kanssa. Sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta ei pidä enää lisätä”, Kauppi linjaa. Suurin osa päättäjistä on FK:n kanssa samoilla linjoilla. Aula Research haastatteli FK:n toimeksiannosta loka-marraskuussa yli 1200 poliittista vaikuttajaa. Tulosten mukaan 67 prosenttia päättäjistä ei toivo lisää sääntelyä finanssialalle ja 71 prosenttia sanoo, ettei Suomessa tulisi ottaa käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä. Yhä suurempi osa finanssialan sääntelystä tulee Euroopan finanssivalvontaviranomaisilta eli poliittisen päätöksentekojärjestelmän ulkopuolelta. Päättäjistä 77 prosenttia sanoo olevansa huolestunut myös tästä ilmiöstä. Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) julkistaa myöhemmin tänään hyvään sääntelyyn liittyvät viisi teesiään, joissa elinkeinoelämä on tehnyt käytännön ehdotuksia siitä, miten suomalaista sääntelyä vähennetään ja parannetaan. Joka ikisen kansallisen lisäsäännöksen vaikutus tulisi arvioida tarkkaan Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat