Mitä käytännön toimia tarvitaan?
- Finanssialan yritysten on voitava vaihtaa keskenään tietoja epäilyttävistä liiketoimista. Viranomaisten ja finanssialan yhteistyötä on tiivistettävä. Valvontaa ja viranomaisten resursseja on vahvistettava.
- Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan EU:lta aktiivisuutta yhteisten pelisääntöjen luomiseen.
- Tietojenvaihtoon liittyvät hankkeet on yhtenäistettävä, jotta raportoinnissa ei ole päällekkäisyyksiä.
- Uusien toimenpiteiden ei pidä asettaa suomalaisia toimijoita muita huonompaan asemaan.
Talousrikollisuuden ja rahanpesun torjuntaan uusia keinoja. Tietojenvaihto finanssitoimijoiden kesken epäilyttävistä liiketoimista on mahdollistettava. Viranomaisten ja finanssialan yhteistyötä on tiivistettävä. Valvontaa ja viranomaisten resursseja on vahvistettava.
Perustelut
Tällä hetkellä pankit ja vakuutusyhtiöt eivät pankki- ja vakuutussalaisuuden vuoksi voi vaihtaa keskenään tietoa epäilyttävistä liiketoimista, mikä hankaloittaa merkittävästi niihin puuttumista ja rahanpesun ehkäisemistä. Veronkierto ja harmaa talous saadaan kuriin yhteisillä kansainvälisillä pelisäännöillä ja tehokkailla valvontatoimilla.
Taustaa
Vuonna 2018 suomalaiset finanssialan yritykset tekivät rahanpesun selvittelykeskukselle yli 9 000 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Rahanpesun torjuntaan käytetään suomalaisissa finanssilaitoksissa vuosittain tuhansia henkilötyövuosia ja kymmeniä miljoonia euroja.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pankit ilmoittavat vuosittain tuhansia rahanpesuepäilyjä viranomaisten tutkittavaksi
Tietojenvaihto on avainasemassa rahanpesun torjunnassa – Suomen jämäköitettävä linjaansa muiden maiden tasolle
Itsetuntoa ja ennakointia Suomen EU-vaikuttamiseen
Open Finance -sääntely avaa pääsyn finanssialan asiakasdataan
