Talousvaliokunta haluaa enemmän läpinäkyvyyttä pankkien lisäpääomavaatimusten asettamiseen

Pankki

Pankkien järjestelmäriskien sääntelyä uudistettaessa on olennaista, että jos viranomainen vaatii pankilta lisäpääomia, on sen avattava nykyistä paremmin laskentatapansa ja perusteltava vaateet.

Eduskunnan talousvaliokunnan mukaan järjestelmäriskien lisäpääomavaateita asetettaessa on avattava kattavasti ne riskit, joihin vaade perustuu. Myös riskin suuruus on arvioitava ja johdettava pääomavaade siitä läpinäkyvästi. Finanssiala pitää linjausta hyvänä.

Viranomaisen velvollisuus perustella hyvin lisäpääomavaateet parantaa päätösten läpinäkyvyyttä ja ennakointia. Järjestelmäriskin laskennasta täytyy ilmetä, mikä riski on kyseessä ja kuinka suuren pääomavaateen se aiheuttaa.

Ilman riskin avaamista ja avointa arviointia viranomaispäätöksiin jäisi periaatteessa mahdollisuus, että samasta riskistä olisi laskettu useampi pääomavaade. Järjestelmäriskien sääntely liittyy EU-direktiiviin perustuvaan niin sanottuun pankkipakettiin. Alkuperäisessä direktiivissä on selkeästi ilmaistu, että samasta riskistä ei voi asettaa useampaa pääomavaadetta. Finanssiala tervehtiikin ilolla, että valiokunnan mietinnön kirjaus pykälien soveltamisesta on yhdenmukainen EU-sääntelyn kanssa.

”On tärkeää, että viranomaisilla on käytettävissään työkaluja pääomavaateiden lisäämiseksi, jos talouden vakauden turvaaminen sitä vaatii. Koska näillä vaateilla on paitsi merkittävä kustannusvaikutus pankeille, myös heijastusvaikutuksia ympäröivään talouteen, vaateiden määräytymisperusteiden tulee olla tarkkaan tiedossa”, toteaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.

Talousvaliokunta ei esitä lisäpääomavaateen laskentaan mekanistisia laskentasääntöjä. Vaikka tarkat laskennat ovat tärkeitä, Salmi ymmärtää valiokunnan kannan. Myöskään Finanssiala ei ole esittänyt laskentaan tarkkoja teknisiä sääntöjä vaan pitänyt tärkeänä, että viranomaisarvio ja siihen liittyvä laskenta avataan asianmukaisesti, jotta se olisi läpinäkyvää ja lisäisi viranomaispäätösten ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.

”Laskenta on kansainvälisesti kehittymätöntä, ja tästäkin syystä viranomaisten pelkona on ollut, että mekanistiset laskentasäännöt eivät ottaisi huomioon nopeasti muuttuvaa ympäristöä. Salmi huomauttaa.

Talousvaliokunnan mietintö on yhdenmukainen myös EU-tuomioistuimen syksyllä antaman päätöksen kanssa, jonka mukaisesti päätösten kohteina olevien pankkien pitää saada tietää, mihin päätös perustuu, ja tarvittaessa niiden on voitava tehdä pääomalaskenta itse uudelleen. Jos laskentaa ei tehtäisi valiokunnan nyt linjaamalla tavalla, päätöksen laillisuuden toteaminen olisi vaikeaa eikä jälkikäteisiä oikeusturvamekanismeja voisi tehokkaasti käyttää.

Talousvaliokunnan mietintö turvaa sääntelyn johdonmukaisuuden sekä päätöksenteon ennakoitavuuden ja tasapuolisuuden. Tämä luo omalta osaltaan paremmat edellytykset talouden rahoittamiselle.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Olli Salmi

Johtava lakimies

Pankkien vakavaraisuus, kriisinratkaisu