- Pohjoismaiset pankkiyhdistykset esittävät EU-tason toimia pankkien kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
- Ehdotukset sisältävät sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista, pääomavaatimusten tasapainottamista sekä selkeitä, kilpailukykyä tukevia pelisääntöjä.
- Pohjoismaiset pankit vastustavat uusia pankki- ja rahoitussektorin veroja ja peräänkuuluttavat kansallisten erityisverojen purkamista sisämarkkinoiden pirstoutumisen vähentämiseksi.
- Tavoitteena on oltava vakaa, mutta ei ylisäännelty pankkisektori, jotta pankit voivat rahoittaa kasvua, innovaatioita, vihreää siirtymää ja turvallisuutta ilman, että vakaudesta tingitään. Valvojien mandaattia tulee laajentaa kilpailukyvyn ja kasvun huomioimiseen.
- Finanssialan mukaan yhteisen talletussuojan (EDIS) tulee perustua puhtaasti lainamuotoiseen, takaisinmaksettavaan tukeen, jolla turvataan ahdinkoon joutuneiden pankkien maksuvalmius. Järjestelmästä ei saa syntyä yhteisvastuuta toisten maiden pankkien tai sijoittajien tappioista.
Pohjoismaiset pankkiyhdistykset ovat laatineet yhteiset suuntaviivat pankkien kilpailukyvyn kehittämiseen tarvittavista EU-tason toimista. Linjaukset sisältävät myös kannanotot sääntelyn yksinkertaistamisesta, valvonnan kehittämisestä sekä verotuksen EU-linjauksista.
”Pohjoismaiset pankkiyhdistykset ajavat mallia, jossa Euroopan pankit ovat vakaita mutta eivät ylisäänneltyjä, verotus on kilpailukykyistä ja säännöt selkeitä. Näin pankit pystyvät paremmin rahoittamaan kasvua, innovaatioita ja yhteiskunnan suuria murroksia”, tiivistää Finanssiala ry:n (FA) EU-johtaja Mari Pekonen-Ranta.
Pankkiyhdistysten kannanoton mukaan EU:n pankkisääntelyä ja valvontaa on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava, jotta eurooppalaiset pankit eivät olisi pysyvästi epäedullisessa asemassa suhteessa yhdysvaltalaisiin ja muihin kansainvälisiin kilpailijoihin.
Samalla pankkien pääomavaatimuksia tulee tasapainottaa niin, etteivät ne nosta yritysten ja kotitalouksien rahoituksen hintaa tai jarruta investointeja. Yhdistykset vastustavat uusia pankki- ja rahoitussektorin veroja sekä peräänkuuluttavat kansallisten erityisverojen purkamista, koska ne heikentävät kasvua ja pirstovat sisämarkkinoita.
”Kokonaisuutena tavoitteena on vapauttaa pankkien resursseja rahoittamaan talouskasvua, vihreää siirtymää, innovaatioita ja turvallisuutta – ilman että rahoitusjärjestelmän vakaudesta tingitään”, Pekonen-Ranta summaa.
Kilpailukyvyn edistämiselle on jo korkea aika
Pohjoismaisten pankkiyhdistysten suositusten luulisi lankeavan otolliseen maaperään, sillä kilpailukyvyn kehittäminen on yksi EU:n tämän hetken keskeisimmistä puheenaiheista. Kilpailukyvyn kohentamista pohjustettiin epävirallisessa huippukokouksessa helmikuussa, ja maaliskuussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on määrä esitellä sisämarkkinoiden tehostamiseen tähtäävä strategiahanke, joka on saanut nimekseen One Europe, One Market.
”Komissiossa nähdään, että tiivistyvät ja yhdentyvät eurooppalaiset markkinat tuovat Euroopalle kaivattua kilpailukykyä. Toimenpiteitä on ryhdytty kiirehtimään viime aikoina yhä voimakkaammin”, kertoo Pekonen-Ranta.
Pekonen-Rannan mukaan tavoite on tärkeä myös finanssialalle.
”Eurooppalaisia pääomamarkkinoita tulisi mielestämme monilta osin integroida, ja hyvin tärkeässä roolissa on eurooppalaisen finanssialan valvonnan yhtenäistäminen. Komissio on antanut näistä aiheista laajan paketin ehdotuksia, joista neuvotellaan tänä vuonna. Valvojien tehtäviin tulisi myös lisätä kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen, kuten FA on monien muiden eurooppalaisten toimijoiden tavoin esittänyt”, Pekonen-Ranta toteaa.
Komissio antaa pankkien kilpailukyvyn toimintaohjelman syksyn alussa. Komission tavoitteena on parantaa kilpailukykyä kokonaisvaltaisesti ja karsia sääntelyn monimutkaisuutta ilman pirstaleisia muutoksia. Tavoite on Pekonen-Rannan mukaan hyvä, mutta tulokset riippuvat toteutuksesta.
”Yksityiskohtaista ja pirstaleista sääntelykehikkoa tulisi merkittävästi yksinkertaistaa, jotta eurooppalaiset pankit säilyttävät kilpailukykynsä. Asialla on kiire”, Pekonen-Ranta sanoo.
Talletussuoja ei saa tietää yhteisvastuuta pankkien tappioista
Komissio toivoo uudenlaisia ehdotuksia myös pankkien yhteisen talletussuojajärjestelmän (EDIS) uudistamiseen. Hanke on ollut poliittisessa umpikujassa jo vuosia, ja komission tulisi Pekonen-Rannan mukaan pyrkiä löytämään kokonaan uusi lähestymistapa, mikäli tätä pankkiunionin osa-aluetta halutaan edistää.
”FA näkee yhteisen talletussuojajärjestelmän mahdollisena, mikäli se perustuu puhtaasti lainamuotoiseen takaisinmaksettavaan tukeen, jolla tuetaan ahdinkoon ajautuneiden pankkien maksuvalmiutta. Yhteisestä talletussuojasta ei tule korvata muiden maiden pankeille tai niiden sijoittajille suoraan tai välillisesti syntyneitä tappioita. ”, Pekonen-Ranta linjaa.
Pekonen-Ranta huomauttaa, että yhtenäisten markkinoiden ja Euroopan kilpailukyvyn kehittämiseksi on erittäin tärkeää jatkaa myös finanssialan sääntelykokonaisuuden arvioimista.
”Sääntelyn määrä ja sen yksityiskohtaisuus ovat jo viranomaistenkin mielestä paisuneet viime vuosien aikana, ja sääntelytasojen monimutkaisuus tekee kehikosta hankalasti arvioitavan palapelin. Finanssiala pitää hyvänä, että komissio on aloittanut säädösten selkeyttämisen ja yksinkertaistamisen sekä hallinnollisen taakan vähentämisen. Tätä työtä on jatkettava ja jäsenmaiden on sitouduttava uudistusten ripeään eteenpäin viemiseen”, Pekonen-Ranta kannustaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Komissiolle viesti Pohjolan pankeista: tavoitteena oltava vakaa, mutta ei ylisäännelty pankkisektori
Britanniassa finanssivalvojat seuraavat vakauden lisäksi kilpailukykyä – mitä Suomi voi oppia siitä?
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi
