
- Huijaukset ovat yleistyneet ja kehittyneet erittäin ammattimaisiksi, ja niitä tehdään tekoälyn avulla massiivisessa mittakaavassa.
- Rikolliset käyttävät laajoja kielimalleja, joiden avulla kuka tahansa voi lähettää uskottavia huijausviestejä eri kielillä.
- Huijausten torjunta tehostuisi, jos pankit voisivat vaihtaa tietoa keskenään. Myös suuria teknologiajättejä tarvitaan huijaussivujen kitkemiseen.
- Huijausten uhrien ei kannata jäädä yksin vaan puhua tapahtuneesta läheisilleen ja viranomaisille.
- Linkki keskustelun tallenteeseen löytyy artikkelin lopusta.
Finanssiala ry:n (FA) SuomiAreena-keskustelussa 26.6.2025 paneuduttiin huijauksiin ja niiden torjuntaan. Aihetta pohtimassa olivat FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm, Nettideittiturva-hankkeen pääsuunnittelija Helmi Korhonen ja työelämäprofessori, ylilääkäri Hannu Lauerma.
Moni luulee olevansa turvassa huijauksilta – ja juuri se tekee huijauksista vaarallisia. Uhrin pankkitunnukset, henkilötiedot ja jopa omaisuus voivat kadota muutamalla klikkauksella.
Huijauksiin käytettävät menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Huijauksia tehdään kiihtyvällä tahdilla osin siksi, että tekoälyn avulla on mahdollista lähettää jopa satoja tuhansia viestejä hetkessä. Huijauksilla taotaan valtavaa bisnestä, sillä massiivisten viestimäärien takia riittävän moni uhri tarttuu aina syöttiin. Kyse on menetelmiltään pitkälle kehittyneestä, teollisen mittaluokan rikollisesta liiketoiminnasta, jonka pelikenttänä on koko maailma.
”Rikollisen viestin lähtöpaikalla ei ole merkitystä, sillä rahaliikenne on digitaalista ja kansainvälistä. Laajat kielimallit mahdollistavat sen, että jopa luku- ja kirjoitustaidoton voi lähettää viestejä hyvällä suomella mistä päin maailmaa tahansa. Rahat siirtyvät uhrilta ketjujen kautta ja päätyvät usein esimerkiksi kryptoina tai lahjakortteina päätekijöille. Jäljet peittyvät tehokkaasti”, kertoo FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
”Huijauksiin lankeamisessa ei ole kyse tyhmyydestä”
Nykyaikaiset huijaukset ovat äärimmäisen ammattimaisia. Kömpelöt ja liian ilmeiset huijausyritykset ovat historiaa, ja päällisin puolin uskottavien huijausten uhriksi voi joutua kuka tahansa.
”Kaikkein karkeimmat huijausviestit eivät mene läpi. Suuri osa romanssihuijauksista käynnistyy nykyään esimerkiksi LinkedInin kautta ’työtarjouksina’, tai ’tulevan kollegan tiedusteluina’, ja huijausten uhreiksi joutuvat ovat usein keski-ikäisiä, korkeasti koulutettuja ihmisiä”, toteaa Nettideittiturva-hankkeen pääsuunnittelija Helmi Korhonen.
Korhonen painottaa, että huijarit ovat manipuloinnin mestareita, jotka tietävät mistä naruista vetää haluamansa reaktion herättämiseksi.
”Tyypillinen huijari käyttää usein viestinnässään voimakasta, tunnepitoista kieltä huomattavasti tavallista enemmän. Uhreissa pystytään laukaisemaan voimakkaita tunteita”, Korhonen jatkaa.
”Kaikkia ihmisiä voidaan huijata joskus, etenkin herkässä elämäntilanteessa. Suurimmassa riskissä ovat avuliaat ja luotettavat ihmiset, joiden voi olla vaikea ymmärtää sellaista petoksellisuutta. Huijauksiin lankeamisessa ei ole kyse tyhmyydestä, vaan usein tilannesidonnaisesta taitekohdasta elämässä”, muistuttaa ylilääkäri Hannu Lauerma.
Huijausten äärellä kannattaa unohtaa häpeä ja muistaa maltti
Viranomaisten tietoon tulevat huijaukset ovat lähinnä jäävuoren huippu, sillä lamaannuttavalta tuntuva häpeä usein estää uhria hakemasta apua. Panelistit kuitenkin kannustivat uhreja hakeutumaan vertaistuen ja ammattiavun piiriin, sillä tapahtuneesta kertominen on ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseen.
FA:n johtaja Niko Saxholm muistutti, että paras tapa välttyä huijauksilta on säilyttää maltti ja käyttää aikaa yhteydenottojen arviointiin. Huijausviesteissä käytetään usein hyväksi kiirettä.
”Esimerkiksi ’pankin’ nimissä tulevassa huijausviestissä saatetaan uhata tilin sulkemisella, ellei uhri reagoi välittömästi. Kannattaa kuitenkin ottaa edes 15 minuutin miettimistauko, sillä todellisuudessa mitään ei tapahdu vartissa. Ja jos esimerkiksi jokin sijoitus- tai muu tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten ei ole totta”, Saxholm neuvoi.
Pankit tekevät voitavansa huijausten torjumiseksi, mutta Saxholm korosti, että rikollisuuden torjuminen on kaikkien yhteinen ponnistus.
”Somejättien tulisi raivata rikolliset mainokset alustoiltaan ja myös Googlen hakukoneoptimoinnissa tulee vastaan paljon huijaussivuja, joista on päästävä eroon. Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten pankit joutuvat torjumaan huijauksia toinen käsi sidottuna”, Saxholm huomautti.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja

Tekoäly, tunteet ja teollinen mittakaava huijausten aseina – rikollisuuden torjunta vaatii laajaa yhteistyötä

Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita

Finanssialan johdon kaksi tärppiä päättäjille kesäksi laiturinnokkaan

Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyy vahvana – lisääntyneet huijaukset vaativat valppautta sekä pankeilta että asiakkailta
