Terveydenhuollon asiakirjojen sähköistäminen on jo tuonut merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä

Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään postitse organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia kappaleita. Asiakirjoissa olevia tietoja tarvitaan mm. etuus-, eläke- ja korvauspäätösten tekemiseen. Digitalisaatio on jo tuonut terveydenhuollon asiakirjojen digitalisaation myötä merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä. Sähköistämisen tiellä on kuitenkin vielä haasteita. Osa niistä liittyy asiakaskäyttäytymiseen, osa lainsäädäntöön tai järjestelmien yhteensopimattomuuteen.

Finanssiala ry:n (FA), Kelan, Traficomin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena on taklata sähköistämisen esteitä muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi, päätöksenteossa tarvittavien tietojen hyödyntämiseksi ja hiilijalan pienentämiseksi. Sitoumuksessa määriteltyjen toimenpiteiden etenemistä on seurattu vuodesta 2017 alkaen.

Paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Koska terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, on niistä kestävän kehityksen sitoumukseen valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä.

Lääkärin vastaanotolla asiakkaan suostumuksella sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää pois tapahtumaketjusta, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu. Vuoden 2019 aikana Kelaan tuli yhteensä reilut puoli miljoonaa lääkärintodistusta A, joista 1,9 prosenttia tuli sähköisesti.

”Todistusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta viime vuonna emme päässeet asettamiimme tavoitteisiin. Tämä johtuu siitä, että lääkärintodistusten sähköisen välityspalvelun laajempaa käyttöönottoa odotetaan vielä terveydenhuollon organisaatioiden osalta”, sanoo tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.

Traficom seuraa sitoumuksessa ajokorttihakemusten sähköistymisasteen kehittymistä. Ajokorttihakemuksia, joihin sisältyy lääkärinlausuntoja tai muita liitteitä, on noin 200 000 kpl vuosittain.

”Vuonna 2019 pääsimme lähes tavoitteeseemme. Hakemuksia toimitettiin meille sähköisesti lähes 50 000 kappaletta eli 25 prosenttia kaikista hakemuksista. Asiointimatkojen laskennallisissa päästöissä päästiin merkittävään, lähes 140 hiilidioksiditonnin päästövähennykseen”, iloitsee kehityspäällikkö Johanna Simkin Traficomista.

Eläkevakuutusyhtiöiden osalta kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseen on valittu työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi tarvittava lääkärinlausunto B. Sen avulla arvioidaan eläkkeenhakijan työkykyä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tehdään vuosittain n. 22 000 kpl.

Tietojen sähköistä lähettämistä säätelee asiakastietolaki (159/2007), joka nykyisellään edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.

”Keskeistä sähköistymisprosessin etenemisessä on myös se, miten asiakas saadaan ohjattua tekemään oma eläkehakemuksensa sähköisesti. Nykyisellään päätösten teko kestää noin 1,5-2 kk. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voi hakemuksen käsittely kestää vain kaksi viikkoa”, toteaa johtava asiantuntija Timo Tuominen FA:sta.

Liikennevahinkoon tai työtapaturmaan liittyvät hoitomerkintätiedot saadaan todennäköisesti sähköiseksi vuonna 2022. Tuominen kertoo, että viime vuonna käynnistettiin hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on sopia sähköistämisen toimintamallista. Tavoitteena on saada asiakirjojen välitys sähköiseksi vuoden 2022 aikana.

Hoitomerkintöjä ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille noin 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Asiakirjojen välittämisen prosessi ja samalla asiakkaiden hoidon ohjaaminen on huomattavan paljon tehokkaampaa, kun sähköinen tiedonsiirto on mahdollista.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Globaali toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille. Suomessa ohjelmaa toteutetaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten avulla.

Tutustu raporttiin.

Lisätietoja kestävän kehityksen sitoumuksen työryhmältä:

Finanssiala ry, johtava asiantuntija Timo Tuominen, 020 793 4218 ja kehityspäällikkö Kristiina Siikala, 020 793 4273 Kela, tuoteomistaja Kaisa Timonen, 020 634 0975 Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, johtava asiantuntija Johanna Simkin, 029 534 5265 Sosiaali- ja terveysministeriö, erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, 02951 63702