Tuhopolttojen tutkintaan on saatava vauhtia

Valkeakoskella paloi vappuna 2010 teollisuushalli. Palo todettiin tahallaan järjestetyksi ja kiinteistönomistaja tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä vahingonteosta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan vakuutusyhtiölle yli 1,7 miljoonaa euroa korvauksia. 

Epäilyttävän hallipalon rikostutkinnassa ja tuomion julistamisessa kesti lähes kuusi vuotta. Valkeakosken tapauksessa on olemassa vielä mahdollisuus siihen, että tapaus etenee hovioikeuteen. Näin jutun lopullinen ratkaisu pitkittyy entisestään. ”Tapaus on valitettava esimerkki rikosprosessin liian pitkästä kestosta. On kaikkien osapuolien kannalta kestämätöntä, että tuomioita ja tutkinnan valmistumista saadaan odottaa vuosikausia”, Finanssialan Keskusliiton johtaja Risto Karhunen sanoo. Vakuutusyhtiön ja sen asiakkaiden kannalta ongelmaksi koituu paloista väärin perustein maksetut korvaukset. Kun epäilyttävän palon tutkinta kestää, ei yhtiöllä ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa korvaukset ennen tutkinnan valmistumista. Jos vakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta korvauksia ja häviää oikeusjutun, tutkinnan kestäessä pyörii valtaisa korkoriski. Vuosien aikana miljoonaluokan korvauksille kertyy maksettavaksi muhkea korko. ”Ja kun korvaukset on maksettu, niiden saaminen vakuutuspettäjältä takaisin on vuosien päästä kiven ja kannon takana. Silloin korvaussumma menee tappioksi rehellisille vakuutuksenottajille, jotka maksavat petokset vakuutusmaksuissaan”, Risto Karhunen kertoo.

Yhteistyötä lisää palonsyyntutkintaan

Suomen tuomioistuimen ruuhkautuminen on yksi syy hitauteen. Suomi on kerännyt oikeusprosessinsa hitaudesta useita langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.

Tuomioistuinkäsittelyä edeltävää tutkintaa on myös varaa nopeuttaa. Resursseja palonsyyntutkintaan ei ole luvassa lisää, joten olemassa olevat voimavarat pitää ottaa nykyistä paremmin käyttöön.

”Vakuutusala on useiden vuosien ajan ollut liimana poliisin ja pelastusalan palonsyyn tutkinnassa. Kaikkien osapuolien tietotaitoa ja myös hallussaan olevaa informaatiota kannattaa hyödyntää”, Karhunen kannustaa.

Toimivaltuussäännökset ovat tulkinnanvaraiset, mutta rikostapauksissa marssijärjestys on selvä. Poliisi tutkii rikokset ja pelastusviranomaiset ja vakuutusala antavat esitutkinnassa tarvittavia tietoja.

”Vakuutusyhtiöllä on usein paljonkin informaatiota palokohteesta ja mahdollisesti tahallaan järjestetyn palon motiiveista. Näitä tietoja on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Lisäksi palonsyyntutkinnan alkuvaiheet ovat usein ratkaisevia. Valkeakosken palon kohdalla vakuutusalan aikanaan lahjoittama palokoira Cyttä onnistui merkkaamaan palon syttymiskohdan, mikä edesauttoi tutkintaa”, Risto Karhunen toteaa.

Valoisaakin kehitystä on: kaksi vuotta sitten perustettiin pelastuslaitoksen johdolla Suomen palontutkijat ry, joka kokoaa yhteen eri taustoista tulevia palontutkijoita ja haluaa parantaa palontutkinnan laatua ja tutkijoiden ammattitaitoa. Tarvetta yhdistykselle totisesti on.

”Vanha sanonta ’Kyllä tulipalo konkurssin voittaa’! pitää vieläkin paikkansa. Epäiltyjä, tahallaan järjestettyjä paloja on edelleen. Kun ne jäävät mysteereiksi, ne korvataan, ja maksumiehinä olemme me kaikki” Karhunen toteaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Vaikuttaminen

Jussi Karhunen

Asiantuntija

Talousosaamisen koordinointi, verkkosivujen sisällöntuotanto, sosiaalisen median kanavat, videotuotanto, finanssityön ja digiagendan viestintä