“Tulee etua, kun säästää ja sijoittaa nuoresta alkaen”

Kuvateksti: Opiskelija Anni Turpeinen säästää myös yksi- ja kaksivuotiaille pojilleen rahastoihin. Kuva: Paulavanamo / Paula Ahola

Kansankapitalismi – hyvän ja pahan päivän varalle on Finanssiala ry:n viestinnällinen teemakampanja. Julkaisemme kanavissamme säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä sisältöjä, joissa käsittelemme muun muassa rahastosijoittamista, vakuutussäästämistä ja eläkeikään varautumista.

”Kun täytin 18, sain mummilta perintönä osakkeita ja kiinnostuin sijoittamisesta. Kuuntelin podcasteja sijoittamisesta ja ymmärsin, kuinka paljon etua siitä tulee, kun säästää ja sijoittaa nuoresta alkaen.

Huomasin, että voisin mieheni kanssa säästää asp-tilille taloa varten ja sijoittaa sen lisäksi ainakin 15 euroa kuussa, vaikka olemme opiskelijoita. Valitsin sijoituskohteeksi rahaston, koska minulla ei ole aikaa perehtyä suoriin osakesijoituksiin.

Käyn tulomme ja menomme läpi joka kuukausi, ja sijoitan sen jälkeen 15–50 euroa. Tosin nyt summat kasvavat, koska asp-tilillämme on jo vaaditut 10 prosenttia talon hinnasta. Säästämme lisäksi yksi- ja kaksivuotiaille pojillemme viisi euroa kuussa rahastoihin, jotka he saavat 18-vuotiaina. Varmistan aina, että rahaa on myös puskuritilillä.

Minusta ei tunnu, että joutuisin luopumaan jostain. Pikemminkin tykkään käydä raha-asioita läpi. Mieheni on kyllä opettanut, ettei ole mitään järkeä säästää kaikkea ylimääräistä ja elää vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi ruoassa emme juurikaan säästä, vaan syömme kotona niin monipuolisesti kuin haluamme. Se tuo paljon lisäarvoa elämään.

Meillä ei ole tiettyä tavoitetta rahastosäästämisessä. S-ryhmän bonukset sijoitamme kyllä rahastoon, jonka olemme omistaneet parisuhteen hyvinvoinnille, vaikkapa 10-vuotishääpäivän viettoon.

Olen viime aikoina miettinyt, millainen rahasto sopisi parhaiten eläkesäästämiseen. Työurani katkeaa varmasti melko usein, jos saamme lisää lapsia. Näin palkkakehitykseni jää hitaaksi ja eläkettä kertyy vähemmän.

Seuraan rahastojen tilannetta, jos en ihan päivittäin niin ainakin joka toinen päivä, mutten koskaan myy. Silloin, kun kurssit romahtivat koronapandemian alussa, suojasin itseäni sillä, etten käynyt vähään aikaan katsomassa niitä.”

Anni Turpeinen, opiskelija, Oulu

Juttu on julkaistu myös Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä.