- FinanssiAkatemian Ajatustori-tapahtumassa 18.3.2026 keskusteltiin finanssialan yritysten ja työntekijöiden edustajien sekä muiden alan asiantuntijoiden ja oppilaitosten kesken generatiivisen tekoälyn vaatimuksista alan työelämätaidoille.
- Generatiivinen tekoäly on edennyt finanssialalla pilottiprojekteista koko alan arkea läpileikkaavaksi työkaluksi, jota ei enää epäröidä käyttää, vaan jonka hyödyntämistä ja riskejä hallitaan yhtiöiden omien linjausten avulla.
- Ajatustorin kaltaista yhteistyötä tarvitaan, koska teknologinen ja osaamisen murros edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, oppilaitosten ja työmarkkinatoimijoiden välillä, jotta muutoksiin liittyvää epävarmuutta voidaan vähentää ja osaaminen kehittyy samaan suuntaan kuin työelämä.
FinanssiAkatemia on Finanssiala ry:n koordinoima yhteistyöverkosto, joka kattaa alan työnantajat ja oppilaitokset, ja jakaa tietoa sekä osaamista verkoston sisällä. Ajatustorin järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, FinanssiAkatemia, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry.
Finanssialan yhtiöt ovat perinteisesti kulkeneet teknologisen kehityksen kärjessä. Näin oli esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn kohdalla, eivätkä laajat kielimallit ja muut generatiivisesta tekoälystä (GAI) ammentavat teknologiat tee poikkeusta.
FinanssiAkatemian Ajatustori-tapahtumassa pohdittiin jo kolmantena vuonna peräkkäin generatiivisen tekoälyn synnyttämiä osaamistarpeita finanssialalla. Generatiivisen tekoälyn eteneminen ei ole pelkkää teknisten innovaatioiden jalkauttamista, vaan ilmiön ennennäkemättömän laajat käyttömahdollisuudet muuttavat perusteellisesti työn tekemistä ja osaamistarpeita.
Teknologisten muutosten lisäksi generatiiviseen tekoälyyn liittyy jatkuvasti täydentyvä nippu erilaisia eettisiä kysymyksiä. Vastaukset eivät ole kenenkään yksittäisen toimijan hallussa, vaan Ajatustorin mahdollistamaa säännöllistä, eteenpäin katsovaa vuoropuhelua tarvitaan, muistutti avaussanoissaan Haaga-Helian vararehtori Minna Hiillos.
“Opetuksen on vastattava siihen, miten tekoälyä käytetään työelämässä. Siksi alan oppilaitosten ja muiden toimijoiden vuoropuhelu finanssialan kanssa on ratkaisevan tärkeää”, Hiillos totesi.
Vuoropuhelua korosti avauspuheessaan myös Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala.
”Kyse ei vain tekniikan käyttöönotosta, vaan generatiivinen tekoäly muokkaa voimakkaasti työn tekemisen tapoja. Aidosti ennakoiva ja jatkuva vuoropuhelu on tärkeää”, Hakala totesi.
Luottamus on finanssiyhtiöiden tärkeintä pääomaa
Ajatustorin alustuksissa, paneelikeskustelussa ja työpajoissa pohdittiin generatiivisen tekoälyn tuomia muutoksia asiantuntija- ja esihenkilötyöhön. Generatiivinen tekoäly ei muuta pelkästään osaamista, vaan jopa osaamisen määritelmää. Kun tekoäly hoitaa entistä kattavammin laajojen datamassojen käsittelyä ja erilaisia taustatoimintoja, ihmisen valtteina korostuvat muun muassa kriittinen ajattelukyky, tunneäly, empatia ja taito huolehtia yhteisöllisyydestä työpaikoilla.
Tekoälyn tuotoksia on aina osattava tarkastella analyyttisesti ja tarvittaessa niitä kyseenalaistaen, joten myös tulevaisuuden asiantuntijoilta edellytetään substanssiosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Laadunvalvonnan kannalta olennaista on pyytää kehotteissa oikeita asioita tekoälyltä. Lisäksi on osattava puntaroida tekoälyn vastuullista ja ekologista käyttöä.
”Kaikki finanssiyhtiöissä työskentelevät ovat asiantuntijoita. Eri toimenkuvilla on eri vaikutus, mutta kaikissa tehtävissä tarvitaan tietoisuutta tekoälyn käyttömahdollisuuksista, rajoista ja vastuusta”, totesi Ajatustorin paneelikeskustelussa Danske Bankin pääluottamusmies Aino Huuhti.
”Tekoäly tehostaa prosesseja, mutta vain ihminen osaa katsoa lopputulosta silmiin ja arvioida sen hyötyjä asiakkaille. Finanssiyhtiöiden henkilöstö ei ole pelkkiä tekoälyn käyttäjiä, vaan yhtiöitä kohtaan tunnetun luottamuksen vartijoita”, Huuhti jatkaa.
Luottamusta pitää osaltaan yllä myös se, että sekä asiakkaille että perehdytyksessä työntekijöille kerrotaan avoimesti eri tekoälyteknologioiden tuotoksiin liittyvistä rajoitteista, muistutti työeläkeyhtiö Ilmarisen Lead Data Scientist Juhana Peltonen.
”Lisäksi generatiiviseen tekoälyyn liittyviä kyvykkyyksiä pitää kehittää yhtiöissä myös toimenkuva ja osasto kerrallaan. Generatiivisen tekoälyn jalkauttaminen sataprosenttisella ylhäältä alas -otteella ei toimi: Vaaditaan monipuolista asiantuntemusta, että esimerkiksi chatbotit ja muut tekoälypohjaiset ratkaisut saadaan toimimaan vaativissa ympäristöissä”, Peltonen muistutti.
Mitä valmistuneet tänään, sitä työmarkkinat tulevaisuudessa
Loppupuheenvuoroissaan Tradenomiliiton erityisasiantuntija Joonas Kopra ja Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo korostivat vuoropuhelun tarvetta erityisesti nopeiden muutosten keskellä.
”Generatiivinen tekoäly ei poista osaamisen tarvetta, mutta se muuttaa sitä nopeasti. Siksi on tärkeää, että työelämä ja koulutus kehittyvät tiiviissä vuoropuhelussa”, Kopra totesi.
”Generatiivisessa tekoälyssä ei ole kyse vain teknologisesta murroksesta, vaan osaamisen murroksesta. Siihen liittyviä haasteita ei voi ratkaista yksin, vaan yrityksiä, oppilaitoksia ja työmarkkinatoimijoita tarvitaan tarkastelemaan muutoksia yhdessä. Näin voidaan vähentää muutoksiin liittyvää epävarmuutta ja huolehtia siitä, että osaaminen kehittyy samaan suuntaan kuin työelämä”, Repo pohti.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Tulevaisuuden työelämää rakennetaan nyt – Ajatustorilla puitiin generatiivisen tekoälyn tuomia osaamistarpeita finanssialalla
Ei ihmelääke tuottavuuteen, mutta olennainen arjen apu – Työterveyslaitos selvitti generatiivisen tekoälyn käyttöä finanssialalla
Ei pelkkää perehdyttämistä, vaan molemminpuolista oppimista – kesätyö Fennialla avasi urapolun omalle alalle
Työelämän tavoite ei voi olla kuin menestysosakkeen kurssikäyrä – Finanssiala ry ja työmarkkinajärjestöt rakentavat monihuippuista työelämää
