Vaikka Suomi on vielä monin tavoin kiinni köyhyyden identiteetissä, on asenteissa tapahtumassa muutos. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että sijoittaminen tarjoaa erinomaisen keinon lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantalouden vaurautta, vaikka se sisältää riskejä. Myönteinen asenne on kasvattanut kannatustaan parissa vuosikymmenessä 20 prosenttiyksikköä.
EVA:n selvityksen mukaan ruotsalaisilla on noin 40 vuoden etumatka suomalaisiin sijoitussäästämisessä. Suomalaiset ovat vasta tämän vuoden alusta lukien voineet säästää osakesäästötilille. Tilin ideana on, että sen sisällä käydystä kaupasta ei makseta veroja. Verot osingoista ja myyntivoitosta maksetaan vasta sitten, kun varoja nostetaan tililtä ulos. Ruotsissa vastaavantyyppisiä sijoitussäästötilejä on ollut jo 1970-luvulla.
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kansalaisia on haluttu verotuksella ohjata säästämään ja sijoittamaan. Myös ay-liike on vahvasti tukenut ajatusta. Esimerkiksi Tanskassa ay-liike teki aloitteen sijoitussäästötilistä. Suomessa muun muassa SAK on vastustanut osakesäästötiliä.
Kauppi toivoo, että keskustelussa sijoittamisesta, säästämisestä ja omistamisesta päästäisiin vähitellen eroon vastakkainasettelusta. Kaupin mukaan mahdollisimman laaja kansankapitalismi hyödyttää tasapuolisesti koko yhteiskuntaa. ”Puskureita tarvitaan, sillä esimerkiksi kasvavat hoivamenot asettavat ikääntyvät kotitaloudet koetukselle, ja myös hyvinvointiyhteiskunnan vaikean yhtälön äärelle.”
”On ainoastaan hyvä, jos yhä useampi eri taustasta tuleva suomalainen löytää sijoittamisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä, että suurin osa rahastosijoittajista on tavallisia keskituloisia suomalaisia. Ylivelkaantumisen torjuntaan ja elämäntilanteiden muutosten hallintaan tarvitaan myös yksilöiden varautumista.”
EVA:n artikkeli Ryysyistä rikkauksiin (Emilia Kullas – Annukka Oksanen)