Työkyvyttömyyden arviointi perustuu kokonaisharkintaan

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, kun työntekijän työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Alkuun ensimmäisen vuoden ajalta Kela maksaa sairauspäivärahaa. Sitä voi saada enintään 300 arkipäivää.

”Työkyvyttömyyseläkeratkaisussa arvioidaan aina kokonaisvaltaisesti työntekijän työkyvyn heikkeneminen ja työssä selviytyminen”, kertoo Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja Olli Puustinen.

Jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 60 prosenttia, eli kolme viidesosaa, hänelle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke.

”Jos työkyvyn heikentymä on vähintään 40 prosenttia, eli kaksi viidesosaa, mutta alle 60 prosenttia, myönnetään työntekijälle osatyökyvyttömyyseläke.”

Toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään asti ellei työkyvyssä tapahdu oleellisia muutoksia. Jos työkyvyn palautumisesta on toivoa, työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä määräaikaisena eli kuntoutustukena.

”Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet selvitetään aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Tämän vuoden alusta lähtien työeläkelaitoksen on liitettävä kaikkiin hylkääviin ratkaisuihin päätös työntekijän kuntoutuksesta – pyytämättä”, Puustinen toteaa.

Ammatillisen kuntoutuksen, esimerkiksi työkokeilujen perusteella pyritään löytämään sellainen uusi työ, jota työntekijä voi tehdä jäljellä olevalla työkyvyllään.

Työn vaatimukset otetaan huomioon

Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset ovat Puustisen mukaan kaikille samat. Työkyvyttömyyden arviointiin vaikuttavat kuitenkin myös monet työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ammatti ja työn laatu.

Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana ovat tutkimustulokset ja hoitavan lääkärin tekemä arvio työntekijän terveydentilasta. Työkyvyttömyyspäätöstä tehtäessä otetaan toimintakyvyn lisäksi huomioon myös sosiaalis-taloudellisia seikkoja kuten ikä, koulutus ja työkokemus.

”Aina kuitenkin pitää olla sairaus, vika tai vamma, joka heikentää työkykyä. Toisaalta työntekijällä voi olla myös verraten hyvä toimintakyky, vaikka hän ei enää ole työkykyinen. Ammatilla ja työn vaatimuksilla voi olla ratkaiseva merkitys”, Puustinen vertaa.

Ammatillisen kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa työkyvyn arvioinnissa pyritään katsomaan työntekijän työssä selviytymistä ja työkyvyn menetyksen uhkaa yleensä noin viiden vuoden päähän.

”Ratkaisevaa on arvio siitä, millainen on työntekijän jäljellä oleva työkyky ja miten hän voi työssä selviytyä – joko entisessä työssä tai mahdollisesti ammatillisen kuntoutuksen jälkeen jossain uudessa ehkä kevyemmässä työssä. Mitä nuorempi työntekijä on, sitä suuremmat mahdollisuudet yleensä ovat löytää hänelle uusi sopiva työ.”

Ikääntyneille 60 vuotta täyttäneille työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin kuin nuorille.

”Yli 60-vuotialta ei enää esimerkiksi edellytetä ammatin vaihtoa tai kotipaikalta muuttoa.”

Julkisella puolella sovelletaan yleisen työkyvyttömyyden lisäksi vielä myös ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää.

Tapaturmavakuutuksessa syy-yhteys ratkaisee

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa varsinainen työkyvyn arviointi tapahtuu jossain määrin eri periaattein kuin työeläkevakuutuksessa. Tapaturmaeläke voidaan myöntää aikaisintaan vuoden pituisen päivärahakauden jälkeen.

Tapaturmaeläkkeen suuruus määritetään viiden prosentin tarkkuudella vuosityöansioista. Osittaiseen tapaturmaeläkkeeseen riittää 10 prosentin työkyvyn alenema. Täysi tapaturmaeläke on 85 prosenttia niin sanotusta vuosityöansiosta.

”Tapaturmajärjestelmän kannalta olennaista on syy-yhteyden selvittäminen. Tapaturmaeläkettä maksetaan vain, jos työkyvyn alenema johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Vasta sen jälkeen määritetään työkyvyn aleneman suuruus”, kertoo Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Jaakko Hannula.

”Työkykyä arvioidaan ensisijaisesti suhteessa vahinkohetkellä tehtyyn työhön ja työkyvyn alentuma määritetään ansion alenemana. Tapaturmaeläkettä voidaan maksaa osaeläkkeenä, jos esimerkiksi palkka alenee sen vuoksi, ettei entiseen työhön enää kokonaan pysty.”

Valtaosa tapaturmaeläkkeistä myönnetään kuitenkin määräaikaisesti ja täysimääräisenä.

Työntekijän kuntouttamismahdollisuudet on aina selvitettävä ennen pysyvän tapaturmaeläkkeen myöntämistä. Työntekijä pyritään aina kuntouttamaan takaisin entiseen työhönsä tai kokonaan uuteen työhön tai ammattiin.

”Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi muutoksia aikaisempiin työtehtäviin, työkokeiluja tai opiskelua kokonaan uuteen vamman kannalta sopivaan työhön tai ammattiin. Kuntoutusajalta maksetaan täysi tapaturmaeläke vuosityöansion mukaan”, Hannula kertoo.

Pysyvän vamman aiheuttamasta yleisestä haitasta maksetaan tapaturmaeläkkeen lisäksi haittarahaa. Se ei kuitenkaan ole korvausta työkyvyn alentumisesta, vaan korvausta yleisestä haitasta, joka aiheutuu vammasta tai sairaudesta työelämän ulkopuolella.