- Britanniassa kansallisten finanssivalvojien mandaattia laajennettiin 2023 kattamaan rahoitusvakauden ohella kilpailukyvyn ja talouskasvun edistäminen, jotta sääntely tukisi paremmin innovaatioita, investointeja ja markkinoiden houkuttelevuutta.
- Uudistus on johtanut konkreettisiin toimiin, kuten listautumissääntöjen keventämiseen ja pääomamarkkinoille pääsyn helpottamiseen, vaikka valvontakulttuuri on yhä osin varovainen ja riskinvälttelyyn nojaava.
- Valvojille lisätyn mandaatin suurimmat hyödyt ovat mallin tarjoamassa tasapainossa: kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen vakauden rinnalla tukee pitkäjänteistä kasvua ilman luottamuksen heikentymistä.
Britanniassa finanssivalvojien mandaattia laajennettiin vuonna 2023 siten, että valvojien tulee huomioida toiminnassaan myös kansainvälisen kilpailukyvyn ja talouskasvun edistäminen. Brittien kaksi valvontaviranomaista, Prudential Regulation Authority (PRA) ja Financial Conduct Authority (FCA), velvoitettiin ottamaan huomioon toimintansa vaikutukset innovaatioihin, investointeihin ja markkinoiden houkuttelevuuteen.
Ratkaisu antaa pohtimisen aihetta myös EU:ssa, missä kilpailukyvyn edistäminen on ollut viime vuosina talouskeskustelujen kuuma aihe.
”Komission alkuvuonna 2025 julkaisema kilpailukykykompassi asettaa EU:n kilpailukyvyn parantamiselle selkeät raamit ja tavoitteet”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) EU-johtaja Mari Pekonen-Ranta.
Komissiosta on viime aikoina painotettu kasvun merkitystä. Esimerkiksi FA:n marraskuussa 2025 järjestämässä Less Is More ‑seminaarissa komissaari Valdis Dombrovskisin kabinettipäällikkö Michael Hager totesi, että finanssivalvojien mandaattia tulisi nykyisten velvoitteiden lisäksi laajentaa kilpailukyvyn edistämiseen. Myös FA:n hallituksen silloinen puheenjohtaja, Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella esitti samassa yhteydessä Suomen ja EU:n valvontaviranomaisille uutta kilpailukykymandaattia.
Edistyksestä huolimatta varovaisuus jatkuu
Britannian parlamentin ylähuoneen raportin (2025) mukaan kaksi ja puoli vuotta voimassa ollut uusi kilpailukykymandaatti on osoittautunut myönteiseksi ja tarpeelliseksi uudistukseksi. PRA ja FCA ovat tehneet konkreettisia sääntelyuudistuksia, kuten uudistuksia listautumissääntöihin, helpotuksia pääomamarkkinoille pääsyyn sekä lievennyksiä vakavaraisuussääntelyyn ja pääomavaatimuksiin.
”Edistysaskelia on siis otettu, mutta valvojien toimintakulttuuria ei ole kuitenkaan vielä onnistuttu muokkaamaan merkittävästi kilpailukyky- ja talouskasvumyönteisemmäksi”, Pekonen-Ranta harmittelee.
Pekonen-Rannan mukaan Britanniassa kärsitään muun Euroopan tavoin edelleen finanssikriisin jälkeisestä syvälle juurtuneesta riskienvälttelykulttuurista, päätöksenteon hitaudesta sekä monimutkaisesta ja vaikeasti ennakoitavasta sääntelystä.
”Britannian kansalliset valvojat ovat todenneet, ettei niillä ole selkeää käsitystä siitä, miten ne voivat vaikuttaa rahoitusalan sääntelyllä laajemmin talouden kasvuun”, Pekonen-Ranta huomauttaa.
Mitä johtopäätöksiä Suomessa pitäisi vetää?
Rahoitussektorilla on merkittävä rooli talouskasvun vauhdittamisessa, ja Britanniasta saadut opit ovat hyödyllisiä, kun pohditaan kilpailukykymandaatin toteuttamista Suomessa ja EU:ssa.
“Vaikka finanssivalvojien sääntelyvaltuudet eroavat Britanniassa ja Euroopassa toisistaan, Suomessa Finanssivalvonnalla on mahdollisuus vaikuttaa kilpailukykyyn muun muassa makrovakausvälineiden käytöllä sekä antamiensa suositusten ja määräysten kautta. EU:n finanssivalvojilla on merkittävä rooli alemman tason sääntelyn ja ohjeistusten valmistelijana, minkä myötä ne voivat vaikuttaa EU:n finanssimarkkinoiden houkuttelevuuteen ja tehokkuuteen”, Pekonen-Ranta kertoo.
Britanniassa kilpailukykymandaatti on toissijainen, eli kansallisilla valvojilla on velvoite edistää kilpailukykyä ja talouskasvua vain silloin, jos niiden ensisijaiset tavoitteet, kuten kuluttajansuoja, markkinoiden eheys, rahoitusvakaus ja tehokas kilpailu, on varmistettu.
”Erottelu on tärkeä pitää mielessä. Kilpailukyvyn ja talouskasvun edistäminen on hyvin tärkeää, mutta valvojien päätehtävää, eli rahoitusvakaudesta huolehtimista, ei tule sivuuttaa”, Pekonen-Ranta toteaa.
Pitkän aikavälin tavoitteet on myös pidettävä mielessä – lyhyen aikavälin voittoja ei tule tavoitella, jos se uhkaa pidemmän aikavälin talouskasvua tai rahoitusvakautta.
Pekonen-Rannan mukaan Britannian esimerkistä voidaan oppia, että valvojia on kannustettava riskinottoon sekä innovoinnin tukemiseen.
”Britanniassa hallitus on tukenut valvontaviranomaisia niiden uuden mandaatin toteuttamisessa. Mikäli kilpailukyvyn ja talouskasvun huomioiminen sisällytetään myös Finanssivalvonnan rooliin, on lainsäädännön tuettava sitä tarjoamalla selkeä sääntely-ympäristö”, Pekonen-Ranta huomauttaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Britanniassa finanssivalvojat seuraavat vakauden lisäksi kilpailukykyä – mitä Suomi voi oppia siitä?
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi
Kabinettipäällikkö EU-komissiosta: Vain virheitä välttelemällä Eurooppa ei menesty – finanssivalvojien tulee huolehtia vakauden lisäksi kasvusta
