Uutta lisäpääomavaatimusta ei saa asettaa yksipuolisin perustein

Hallitus on 12.10. antanut lakiesityksen, jossa Finanssivalvonta saa oikeuden asettaa pankeille uuden lisäpääomavaatimuksen (ns. järjestelmäriskipuskurivaatimus). Finanssiala ry (FA) pitää tärkeänä, että viranomaisten harkintavallalle määritellään selkeät puitteet. Riskien ohella on tarkasteltava myös tekijöitä, jotka lisäävät luottolaitosten vastustuskykyä järjestelmäriskejä vastaan.

​Järjestelmäriskipuskuri on EU:n luottolaitosdirektiiviin sisältyvä lisäpääomavaatimus, jonka jäsenmaat voivat halutessaan ottaa mukaan kansalliseen lainsäädäntöön. Sillä katetaan rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavia riskejä, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja talouden suhdanteista riippumattomia. Hallituksen esityksen mukaan vaatimuksen asettamisesta päättää Finanssivalvonnan johtokunta osana makrovakauspolitiikan kansallista toimeenpanoa.

”Järjestelmäriskipuskurista ja muista lisäpääomavaatimuksista koituu pankeille kustannuksia, jotka voivat siirtyä asiakkaiden kannettaviksi. Viime kädessä tämä riippuu markkinoiden kilpailutilanteesta. Kustannuspaine kohdistuu ensisijassa uuteen luotonantoon, koska lainakannan marginaaleihin ei Suomessa voi yleensä puuttua jälkikäteen”, muistuttaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Päätösten täytyy olla ennakoitavissa

FA:n mielestä järjestelmäriskipuskuria koskevan päätöksentekomallin on oltava läpinäkyvä ja viranomaisten harkintavallan riittävän rajattu. Päätösten täytyy olla pankkien ennakoitavissa. Päätöksentekoperusteet on määriteltävä selkeästi laissa ja sitä täydentävässä valtiovarainministeriön asetuksessa.

”Suomen pankkijärjestelmän järjestelmäriskejä on arvioitava puhtaalta pöydältä ja ilman ennakkoasenteita. Päätöksenteon tukena käytettävien mittareiden ja niiden hälytysrajojen valinnassa on toimittava neutraalisti”, Mattila painottaa.

Kun riskejä arvioidaan, käytetään apuna erilaisia mittareita. Ne voivat mitata esimerkiksi pankkijärjestelmän keskittyneisyyttä. Mittareiden antamien tulosten tulkinta ei aina ole yksiselitteistä. Olennaista on arvioida, minkälaiset arvot viittaavat riskien kasvuun ja minkälaiset eivät. Lisäksi eri mittareiden antamat tulokset tulee jollain perustein yhdistää, jotta saadaan kokonaiskuva riskeistä.

On vältettävä tilannetta, jossa mittareiden valinnalla ohjataan jo etukäteen päätöksentekoa siihen suuntaan, että lisäpääomavaatimus otetaan käyttöön.

FA:n mielestä riskien mittaamisen ohella tarkasteluun on otettava myös tekijöitä, jotka lisäävät luottolaitosten vastustuskykyä järjestelmäriskejä vastaan. Muutoin tarkastelusta tulee yksipuolinen.