Yhä röyhkeämmiksi äityvät valepoliisit vaanivat taas ihmisten maksukortti- ja verkkopankkitunnuksia. Joulukuun alussa iäkkäältä uhrilta huijattiin yli 100 000 euroa. Tämän vuoden aikana poliisin tutkittavaksi on tullut noin 400 valepoliisitapausta, kerrotaan Poliisihallituksesta. Rahaa rikolliset ovat saaneet huijattua yli puoli miljoonaa euroa. Osa rahoista on saatu palautettua uhreille.
Alkutalven kylmyys on houkutellut taas valepoliisit ulos onkaloistaan. Finanssiala ry:n vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen kertoo, että tapaukset ovat viime kuukausina taas lisääntyneet ja teot ovat muuttuneet yhä röyhkeämmiksi.
”Uhreja on uhkailtu ja painostettu pitkiä aikoja soittelemalla yhä uudestaan ja uudestaan”, Karhunen kertoo.
Ainoita tapoja torjua valepoliisien huijauksia on tiedon jakaminen. Poliisi ei ikinä missään tapauksessa kysy verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tunnuslukua. Ei myöskään pankki. Jos on oikeasti hätätilanne ja tilille on päästävä nopeasti, pankilla ja poliisilla on kyllä siihen keinot. Mitään asiakkaan tunnuksia ei tarvita.
”Joulukuun alun tapauksessa soittaja esittäytyi rikospoliisiksi ja vaati poikkeustilanteen varjolla uhrin pankkitunnuksia. Uhri vastasi aluksi, että eihän poliisi kysy puhelimessa tunnuksia. Soittaja kuitenkin painosti ja painosti, ja lopulta uhri panikoi ja luovutti tunnukset ja salasanan. Tunnusten avulla rosvot huijasivat yhteensä yli 100 000 euroa. Rahoja ei ainakaan vielä ole saatu takaisin,” Karhunen kertoo Poliisihallituksesta kuulemastaan tapauksesta.
Vuonna 2017 tekojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti, ja toiminta muuttui erittäin järjestäytyneeksi. Valepoliiseilla on kaksi tyypillistä toimintatapaa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla poliisina esiintyneet tekijät hankkivat tavalla tai toisella uhrien pankkikortit ja niiden tunnusluvut. Koko valtakuntaa taas piinasi toinen tekotapa, jossa poliisina esiintynyt soittaja pyysi jonkin tarinan varjolla uhria luovuttamaan verkkopankkitunnuksensa.
Vuonna 2017 poliisi kirjasi noin tuhat valepoliisitapausta, joiden aiheuttama rikosvahinko oli noin miljoona euroa.
”Valepoliisiasia pitää ottaa puheeksi ikääntyneiden sukulaisten tai tuttavien kanssa. Kannattaa korostaa, ettei verkkopankkitunnuksia ja maksukortteja tunnuslukuineen saa koskaan luovuttaa kenellekään. Lisäksi kannattaa asettaa verkkopankkiin ja maksukorttiin päivä- ja maakohtaisia rajoituksia, jotta väärinkäytösten aiheuttamat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi”, Karhunen neuvoo.
Apua ja neuvoja rajoitusten asettamiseen saa pankeista.
Muulit liekaan
Yksi keino valepoliisirikollisuuden suitsimiseksi olisi muulitilien laittaminen kuriin sallimalla pankkien tiedonvaihto jo ennen rahanpesuilmoituksen tekemistä. Pankkien ja rahoituslaitosten pitäisi saada nykyistä tehokkaampi keinovalikoima käyttöönsä jo ennen epäilyttävää liiketointa koskevan ilmoituksen tekemistä.
Muulitilejä käytetään petoksilla ja muilla rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen – toisin sanoen rahanpesuun.
”Kun pankki havaitsee epäilyttävää rahaliikennettä, se voisi varoittaa nopeasti muitakin pankkeja. Joskus rahaliikenteen pysäyttämisessä on kyse minuuteista, ennen kuin rahat on piilotettu teille tietymättömille”, Karhunen toteaa.
Miten tunnistaa erilaiset netti- tai muut huijaukset? Katso kuvalliset ohjeet täältä!