Voiko taloyhtiö asentaa valvontakameran rappukäytävään? Entä voiko naapurin valitustehtailija tarkastaa valvontakamerasta, kuka heittelee tupakantumppeja pihalle? Tekeekö kameravalvonta yhteiskunnastamme orwellilaisen painajaisen? Muun muassa näihin kysymyksiin saa vastauksen tuoreesta kameravalvontaoppaasta.
”Pelkkä tieto kameravalvonnan olemassaolosta saattaa ehkäistä rikoksia. Poliisi voi myös rikostutkinnassa hyödyntää eri kohteista saamiaan valvontakamerakuvia esimerkiksi murtovarkaussarjojen selvittämisessä”, kertoo Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.
Ei ole suinkaan yhdentekevää, mihin kameroita asennetaan, mitä niillä kuvataan ja kuka pääsee kuvia katselemaan. Valvontakameroiden tallenteita saa lähtökohtaisesti käyttää vain ennalta määrättyihin tarkoituksiin: jos kamerat on hankittu murtovarkauksien ehkäisyyn, tallenteilta ei saa tarkistaa, kuka jättää pahvinkeräysjätteensä litistämättä. Laki myös kieltää kotirauhan suojelemien alueiden kuvaamisen. Tällaisia ovat esimerkiksi kerrostaloasuntojen ovet.
”Tuttavani 6-vuotias lapsi kutsuu valvontakameroita vakoilukameroiksi. Vakoilusta ei kuitenkaan ole kyse, sillä esimerkiksi taloyhtiöissä valvontakameranauhoja pääsee yleensä katselemaan vain poliisi ja vasta rikosilmoituksen teon jälkeen.”
Oppaan tavoitteena on parantaa kameravalvonnan laatua ja selventää kameravalvonnan lainsäädäntöä, jotta yritykset ja kansalaiset voivat selvittää oikeutensa ja velvollisuutensa kameravalvonnan toteuttamisessa.
Kameravalvonnan käyttö ei rajoitu pelkästään turvallisuuteen, vaan kameroiden tallentamaa tietoa voidaan hyödyntää laajasti myös esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen tai tehdastuotannon valvontaan.
”Vaikkapa kauppakeskuksen suunnittelijat voivat katsoa tallenteilta, mihin liikkeisiin asiakkaat eivät löydä ja muutella sen perusteella esimerkiksi opasteita”, Pänkäläinen kertoo.