Seniorien asiat olivat keskiössä, kun Tampereen yliopiston gerontologian konferenssi kokosi paikalle lukuisan joukon suomalaisia ja kansainvälisiä alan tutkijoita. Maanantaina 20.6 pidetyssä Finanssialan Keskusliiton tilaisuudessa esillä olivat ikääntyneiden palvelujen rahoitusvaihtoehdot. "Ihmisten tarpeet ovat hyvin erilaisia, joten vanhushoivan rahoituksen ratkaisuvaihtoehtojenkin on oltava mahdollisimman monipuolisia", totesi tilaisuuden puheenjohtajana toiminut FK:n hyvinvoinnin rahoituksen ohjausryhmän jäsen johtaja Ulla Vuolle Fenniasta.
Ulla Vuolle pohti avauspuheenvuorossaan mm. julkisten palveluiden palvelulupauksen sisällön täsmentämisen tärkeyttä. Täsmentäminen on hänen mukaansa välttämätöntä, jotta julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kustannukset palveluittain on mahdollista arvioida.
”Kansalaisille on voitava kertoa, mistä osasta hyvinvointipalveluiden rahoitusta vastaa yhteiskunta ja mistä kansalainen itse. Vain siten kansalaiset osaavat itse varautua rahoittamaan oman osuutensa palveluiden kustannuksista, Ulla Vuolle sanoo.
Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Päivi Lunan mukaan ikääntyvä väestö on haaste julkiselle rahoitukselle kaikkialla Euroopassa.
”Suomessa ikääntyvän väestön määrän kasvu on 10-15 vuotta muuta Eurooppaa nopeampaa. Me kohtaamme haasteen ensimmäisenä ja siksi tarvitsemme ensimmäisenä myös ratkaisuja”, Päivi Luna toteaa.
Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus yhdistää julkista rahoitusta omaan rahoitukseen kaikissa elämän tilanteissa, mutta erityisesti senioriaikana. Oma rahoitus ei saisi pienentää julkisen rahoituksen määrää ja lakisääteistä eläketurvaa pitäisi voida vapaaehtoisesti täydentää nykyistä helpommin. Suomalaisista 60 prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Suuri osa säästää mm. eläkepäiviä ja pahan päivän varalle. Vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja Lunan mukaan kaivataan.
Veroilla vai varoilla
Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön päällikkö Timo T. Seppälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli puheenvuorossaan ennakkotuloksia syksyllä julkistettavasta tutkimuksesta, joka käsittelee väestön mielipiteitä terveydenhuollon ja siihen liittyvien palveluiden rahoituksesta.
Tutkimuksen mukaan omat säännölliset tulot nähdään parhaana rahoituslähteenä kaikissa ikäryhmissä. Omien tulojen käyttö terveyspalveluiden kustantamiseen jopa nousi iän noustessa. Vakuutukseen turvautumisen näkivät mahdolliseksi erityisesti työikäisten ryhmät.
Seppälän mukaan verotus on Suomessa jo nykyisellään korkealla tasolla ja terveydenhuollon lisärahoituksen järjestäminen veroja korottamalla ei ole talouden toimeliaisuuden säilyttämisen kannalta hyvä vaihtoehto. Terveydenhuollon palveluissa verotukselle vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia on käytetty vähän, eikä eri vaihtoehtojen kannatuksesta juurikaan ole tehty tutkimusta. Seppälän mielestä olisi tärkeä selvittää, minkälaisia rahoitusmuotoja väestö kannattaa, jotta päättäjillä olisi mahdollisuus tehdä väestön hyvinvoinnin kannalta tehokkaasti oikeita ja kannatusta saavia ratkaisuja.
Vt. tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen, Pellervon taloustutkimus PTT:stä ja vanhempi tutkija Minna Kaarakainen Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta tarkastelivat ikäihmisten asumisen ja palveluiden nykytilaa sekä niiden rahoitusta. Julkinen sektori on perinteisesti tukenut asumispalveluita ja tarjonnut kansalaisille hoivapalveluita. Ikäihmisten määrän kasvu, laatuvaatimusten kasvu ja yksilölliset asumistoiveet luovat tarpeen yhdistää yksityinen ja julkinen rahoitus joustavasti ja kestävästi. Kansalaiset ovat tutkimusten mukaan myös valmiita käyttämään omia varojaan palveluiden hankintaan.