Eläkesäästämisen suosio kasvaa – mutta ei eläkevakuutuksen

  • Eläkesäästäminen on yleistynyt Suomessa 2010-luvun alkupuoleen verrattuna. Nyt jo lähes joka toinen suomalainen säästää tai on säästänyt eläkeaikaa varten.
  • Eläkeaikaa varten säästävien suomalaisten osuus on kivunnut seitsemän prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Samalla säästämättä jättäneiden määrä on pienentynyt viidellä prosenttiyksiköllä.
  • Eläkesäästäminen on muita yleisintä yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle.

Suomalaiset varautuvat tuleviin eläkevuosiin ja ikääntymiseen entistä useammin säästämällä, kertoo tuore Eläketurvakeskuksen julkaisema tutkimus. Yli viidennes eläkeaikaan varautuneista arvioi säästöjensä ja varallisuutensa muodostavan merkittävän osan eläkeajan toimeentulosta.

ETK:n tutkimuksessa tarkasteltiin 25–67-vuotiaiden suomalaisten varautumista eläkeaikaan vuonna 2019 toteutetun Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyn perusteella. Säästämistä kysyttiin vastaajilta muodossa  säästävätkö tai ovatko vastaajat säästäneet eläkeaikaa varten. Vastausvaihtoehtoina olivat ”kyllä” ja ”en”.

Jotta säästämiskysymys ei ohjaisi miettimään lakisääteistä eläkettä säästämisen muotona, kysymyksessä oli tarkennus, että säästämisellä tarkoitetaan esimerkiksi yksityistä eläkevakuutusta, talletuksia, pitkäaikaissäästötiliä, osakkeita, rahastoja tai sijoitusasuntoa.

Eläkevakuutustuotteet alamäessä säästämisinnosta huolimatta

Tilastotietojen mukaan eläkesäästäminen ei kanavoidu juuri lainkaan vapaaehtoiseen eläkevakuuttamisen tuotteisiin ja PS-tileihin. Parhaina vuosina 2000-luvulla uusia eläkevakuutussopimuksia tehtiin yli 90 000 vuodessa, nyt arviolta muutamia satoja. Lasku jatkuu: FA:n tuoreiden tietojen mukaan sijoitussidonnaisten ja muiden yksilöllisten eläkevakuutusten maksutulo on laskenut vuoden 2020 aikana noin 6 % verrattuna edellisvuoteen.

”On ehdottoman hyvä uutinen, että suomalaiset lisääntyvässä määrin varautuvat vanhuuden ajan toimeentuloasioihin”, sanoo Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.

Kivisaaren mukaan on sääli, että vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio tapettiin aikoinaan muutoksilla verokohteluun ja asettamalla erilaisia rajoituksia säästettyjen varojen nostoon.

”Tutkimustulokset kertovat, että kansalaisilla on intoa säästää erilaisin keinoin vanhuuden varalle. Esimerkiksi rahastosäästäminen on viisas ja helppo tapa varautua tulevaisuuteen. Rahastojen suosio on levinnyt laajalle suomalaisten keskuuteen. Vuoden 2020 alusta valikoimaan tuli mukaan osakesäästötili, jonka suosio näyttää olevan huomattava. On mielenkiintoista nähdä tulevissa tutkimuksissa, millaisen roolin se saa pitkäaikaissäästämisessä”, Kivisaari sanoo.

”Olisi kannatettavaa, että vapaaehtoiset eläkesäästötuotteet näyttäytyisivät halukkaille säästäjille yhtä houkuttelevina ja helppoina kuin muutkin sijoitustuotteet.”

Vapaaehtoista eläkesäästämistä on elvytettävä. Tärkeä parannuskeino on, että omia säästöjään voisi nostaa, kun jää työeläkkeelle. Nyt niitä voi nostaa vasta 68-70 vuoden iässä.  

”Nykysääntelyn mukaan omia eläkevakuutussäästöjä PS-tilit mukaan lukien voi nostaa vasta 68–70 vuoden iässä vaikka muiden säästöjen nostolle ei ole ikärajaa.”

ESKO KIVISAARI, varatoimitusjohtaja

Muuta tutkimuksesta selvinnyttä

  • Erityisesti säästetään pitkän elämän varalle.
  • Suomalaiset arvioivat käyttävänsä säästöjä eläkeaikana pääasiassa tavanomaiseen kulutukseen.
  • Yli puolet mainitsee jokapäiväisen elämisen kulut eläkesäästöjen ensisijaiseksi käyttökohteeksi.
  • Lähes yhtä moni mainitsee säästöjen käyttökohteeksi yllättävien menojen kattamisen.
  • Noin kolmannes painottaa säästöjen käyttökohteena terveys- ja hoivapalveluja.

Säästäminen ei merkitse epäluottamusta eläkejärjestämään, sillä se oli yleisempää niiden joukossa, jotka suhtautuivat myönteisesti työeläkkeiden kykyyn taata kohtuullinen toimeentulo nykyisille eläkeläisille ja jotka ajattelivat, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Kuitenkin myös vähäinen luottamus eläkejärjestelmään, huoli nuorten maksutaakasta ja huolet väestön ikääntymisestä ja taloudellisesta tilanteesta olivat yhteydessä yleisempään säästämiseen.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat