- Viisas päättäjä kuuntelee eri intressitahoja ennen päätöksentekoa, toteaa eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko.
- Päättäjien ja lobbareiden vuoropuhelun on oltava avointa, eikä lobbaukseen saa liittyä asiatonta vaikuttamista, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Tuomo Yli-Huttula.
- Eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuva vaikuttaminen on vuoden 2024 alusta alkaen ilmoitettava avoimuusrekisteriin.
- Sekä Risikko että Yli-Huttula puhuivat FA:n Avoin – hyvä, paha lobbari -tilaisuudessa.
- Tilaisuuden paneeliin poliitikkonäkökulmaa toivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja kansanedustaja Elisa Gebhard. Median näkökulmasta lobbausta arvioi STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen ja tutkijan vinkkelistä Itä-Suomen yliopiston professori Emilia Korkea-aho.
Suomi saa ensimmäisenä Pohjoismaana lobbauksen avoimuusrekisterin, kun laki velvoittaa vuoden 2024 alusta alkaen lobbareita avaamaan julkiseksi vaikuttamistyötään. Finanssiala ry on avannut omaa lobbaustaan jo vuodesta 2020 julkaisemalla vuosittain lobbauksen avoimuustilinpäätöksen.
”Olen aina pitänyt keskeisenä ohjenuorana, että ennen päätöksentekoa on viisasta kuunnella eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta. Laadukkaita ja kestäviä päätöksiä syntyy avoimen ja moniäänisen valmistelun pohjalta”, tiivistää kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Paula Risikko lobbauksen merkityksen päätöksenteossa.
Päättäjä, joka rajautuu vain oman viiteryhmänsä kantoihin, ei näe kokonaisuutta eikä pysty edistämään asioita demokraattisessa prosessissa. Muitakin on otettava huomioon. Tätä edistää avoimuusrekisteri, johon on vuodenvaihteesta 2024 alkaen ilmoitettava eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta.
”Lobbari tuo oman osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään ja vaikuttaa keskustelulla, asiantuntemuksella ja tiedolla päätöksentekoon. Päätöksiä ei saa missään tapauksessa ulkoistaa, vaan meidän poliitikkojen on sanottava se viimeinen sana ja kannettava vastuumme päätöksistä.”
Finanssiala ry:n Avoin – hyvä, paha lobbari -tilaisuudessa puhunut Risikko korostaa, että avoimuusrekisteriä ei suinkaan tarvita sen takia, että Suomessa olisi ongelmia lobbauksessa.
”Lobbaus on meillä eettisesti korkeatasoista. Lisääntyvä avoimuus turvaa sen, että kaikki äänet pääsevät varmasti kuultaviksi. Avoimuus varmistaa myös sen, että lobbaamiseen ei pesiydy epäasiallisia vaikuttamistapoja.”
Lobbarin eettiset ohjeet
Myös samaisessa tilaisuudessa puhunut Finanssiala ry:n johtaja Tuomo Yli-Huttula korostaa, että päättäjien ja lobbareiden vuoropuhelun on oltava avointa eikä lobbaukseen saa liittyä asiatonta vaikuttamista.
”Avoimuusrekisteri lisää vaikuttamisen avoimuutta yhteydenpidossa ministeriöihin ja eduskuntaan. Samalla se on omiaan parantamaan lobbauksen hyväksyttävyyttä osana valtion demokraattista lainvalmistelua ja päätöksentekoa.”
Yli-Huttula toimii rekisteriä kehittävän avoimuusrekisterineuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelukunta edustaa laajasti rekisterin käyttäjiä, ja siihen kuuluu ilmoitusvelvollisten edustajia, tutkijoita ja viranomaisia. Neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää hyvää edunvalvontakulttuuria, jota varten se on parhaillaan laatimassa hyvää edunvalvontatapaa koskevat suositukset.
Yli-Huttulalla on muutama keskeinen teema, jotka suosituksissa on ehdottomasti huomioitava.
”Lobbarin on tuotava selkeästi ilmi, kenen etuja ajaa ja mitä tavoittelee. Myös sidonnaisuudet on tuotava selkeästi ilmi: Lobbarin tehtävät on pidettävä tiukasti erillään toiminnasta esimerkiksi poliittisessa puolueessa. Jos toimii päätöksentekijänä, niin on jäävättävä itsensä asioissa, joissa on aiemmin toiminut lobbarina. Lobbaaminen on vuoropuhelua, ja lobbarin on kunnioitettava toisten mielipidettä. Lobbaaminen ei ole manipulointia vaan näkökulmien esille tuomista”, Yli-Huttula luettelee.
Finanssiala ry on etulinjassa lobbauksensa avoimuudessa. FA on jo vuodesta 2020 avannut vuosittain omaa vaikuttamistyötään julkaisemalla lobbauksen avoimuustilinpäätöksen. Siinä kerrotaan, keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä EU-parlamentaarikkoja ja komission viranhaltijoita FA on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan. Tilaisuudessa FA:n avoimuustilinpäätöksestä kertoi toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
”Avoimuus tekee lobbauksesta arkipäiväisempää ja ymmärrettävämpää. Lobbareiden kannalta tärkeä arvo on myös se, että työmme tulee näkyvämmäksi ja sen arvostus kasvaa”, Ahosniemi toteaa.
STT:n Minna Holopainen: Nähtäväksi jää
Lobbauksen roolia analysoitiin paneelikeskustelussa niin poliittisen päätöksenteon kuin median ja tutkimuksenkin näkökulmasta. Keskustelijoina olivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, kansanedustaja Elisa Gebhard, STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen sekä Itä-Suomen yliopiston tutkija Emilia Korkea-aho.
Minna Holopainen toi keskustelussa esiin, että lobbausta tekevät monet eri tahot. Välillä vaikuttaminen pukeutuu viestinnäksi ja sitä tekevät myös viranomaiset.
”Myös viranomaiset mittaavat oman viestintänsä läpimenoa mediassa, eikä vain määrää vaan myös sen laatua. Välillä tämä mietityttää, kun viranomaisviestinnän pitäisi lähtökohtaisesti olla hyvin avointa”, Holopainen pohtii.
Holopaisen mukaan jää nähtäväksi, millaiseen rooliin uusi avoimuusrekisteri nousee tulevaisuudessa ja kuinka paljon sen sisältö kiinnostaa esimerkiksi mediaa.
”Yleensä on niin, että jos jossain on jotain vikaa, se on uutinen. Mutta jos kaikki sujuu hyvin ja kuten pitääkin, se ei oikeastaan kiinnosta mediaa. Mitä avoimempaa lobbausta, sen vähemmän se mediaa kiinnostaa”, tiivistää Holopainen.
Katso tallenne Risikon Yli-Huttulan ja Ahosniemen puheenvuoroista
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
