- Valmisteltavassa valmiuslain kokonaisuudistuksessa esiintyvät epämääräiset muotoilut tekevät poikkeusolojen vaatimuksista vaikeasti ennakoitavia ja voivat johtaa kohtuuttomiin velvoitteisiin. Tämä heikentää mahdollisuuksia varautua velvoitteiden tuomiin muutoksiin ajoissa ja hallitusti.
- Tehokas valmiuslaki on tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisvarautumista. Epävakaat ajat korostavat tarvetta hyvin muotoillulle valmiuslaille, mutta lain on oltava riittävän tarkkaan rajattu ja ennakoitava.
- Liian laveat valtuudet jättävät toimivallan rajat avoimiksi ja luovat riskin, että uusia vaatimuksia tuodaan nopeasti ja toteutetaan ilman riittävää valmistelua. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja toiminnallisia haasteita.
- Lain valmistelussa tulisi täsmentää muotoiluja, varmistaa yhteensopivuus EU-sääntelyn kanssa ja hyödyntää nykyisiä yhteistyörakenteita viranomaisten ja finanssialan välillä. Poikkeustoimivaltuuksien käyttö on pidettävä oikeasuhtaisena ja ennakoitavana.
Viime vuosina varautuminen erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin on korostunut yhteiskunnallisessa keskustelussa. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan valmiuslain kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista kokonaisturvallisuusajattelua ja vakavien häiriötilanteiden tunnistamista.
Finanssiala on keskeinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja epävakaassa maailmantilanteessa myös alan toimijat tekevät parhaansa valmistautuakseen poikkeustilanteisiin.
”Vakavat poikkeusolot saattavat edellyttää poikkeuksellisia toimia. On myös finanssialan etu, että kansallinen lainsäädäntö määrittelee ylätasolla poikkeusoloissa toimimista”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) johtava juristi Aleksi Kaakinen.
Kaakinen kuitenkin muistuttaa, että yhteiskunnan toimintojen turvaamisen ei tule merkitä millekään toimijalle tarpeettoman kuormittavia vaatimuksia.
”Valtuuksien käyttötarve on poikkeusoloissa ymmärrettävä, mutta kohtuuttomuuksiin valtuuksien hyödyntäminen ei saisi mennä. Lisäksi käyttökynnyksen tulisi olla riittävän korkea”, Kaakinen huomauttaa.
Epämääräinen muotoilu jättää oven auki viranomaisen äkillisille vaatimuksille
Kaakisen mukaan uudistuva valmiuslaki ei tarjoa riittävää vastausta siihen, miten kansallinen poikkeuslaki suhtautuu sitovaan EU-sääntelyyn.
”EU-sääntelyhän on voimassa poikkeustilanteessakin. Tästä voi syntyä ongelmallisia tilanteita, joihin finanssialankin olisi haastavaa reagoida”, Kaakinen sanoo.
Kaakisen mukaan erityistä huomiota ansaitsee uuteen lakiin esitetty pykälä rahoitusalan välttämättömien palvelujen ohjaamisesta.
”Siinä valtiovarainministeriölle esitetään hyvin laajoja oikeuksia vaatia yhteiskunnan kannalta olennaisia finanssipalveluita. Tavoite on sinänsä ymmärrettävä, mutta liian lavea muotoilu jättää toimivallan rajat aivan liian avoimiksi ja tekee lain vaatimukset vaikeasti ennakoitaviksi alan kannalta”, Kaakinen moittii.
Kaakisen mukaan pykälän epämääräinen muotoilu jättää auki mahdollisuuden käyttää valmiuslakia peukaloruuvina ja tuoda finanssialan toimijoille uusia velvoitteita liian lyhyellä varoitusajalla.
”Jo normaaliaikana saattaisi tulla esimerkiksi järjestelmiin liittyviä uusia vaatimuksia. Sellaiset toimet edellyttävät kalliita tietojärjestelmämuutoksia, joita on välttämätöntä pystyä testaamaan rauhassa ennen käyttöönottoa”, Kaakinen kertoo.
Finanssiala sitoutunut poikkeusolotoimintaan yhdessä viranomaisten kanssa
Kaakinen huomauttaa, että uudistuksen valmistelussa olisi syytä hyödyntää jo olemassa olevia toimijoita, erityisesti rahoitusmarkkinoiden häiriönhallinnan yhteistyöryhmää.
”Finanssiala on sitoutunut varautumaan yhteiskunnan mahdollisiin poikkeusoloihin. Tämä on tehokkainta alan ja viranomaisten välisellä hyvällä yhteistyöllä, jota harjoitellaan jo nyt säännöllisesti”, Kaakinen muistuttaa.
Kaakinen painottaa, että valmiuslain kokonaisuudistus on monilta osin tervetullut esitys, jolla parhaassa tapauksessa parannetaan yhteiskunnan kokonaisvalmiutta kriisitilanteissa.
”Liian alhainen kynnys poikkeustoimivaltuuksien käytölle voi kuitenkin aiheuttaa myös lieveilmiöitä. Valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin valmistauduttaessa ja toimivaltuuksien käyttöä suunniteltaessa tulee kuunnella myös finanssialan ja elinkeinoelämän ääntä”, Kaakinen vetoaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Valmiuslaki uudistumassa – varautua pitää, mutta laki ei saa olla avoin valtakirja
”Harjoitteleminen tekee varautumisesta rutiinia ja osan päivittäistä tekemistä” – finanssiyhtiöt ja viranomaiset hioivat varautumistaan FATO-harjoituksessa
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa
Mitä tekee toimiala, kun pilliin puhalletaan? Finanssialan yhtiöt ja viranomaiset harjoittelivat poikkeusolojen varalta
