Velkaantumisen hillinnässä katse taloyhtiölainoihin ja kulutusluottoihin

Finanssiala ry (FA) on mukana valtiovarainministeriön työryhmässä, joka selvittää, miten kotitalouksien velkaantumista voitaisiin hillitä. Finanssialan mukaan mahdollisten uusien makrovakaustoimien tulisi kohdistua taloyhtiölainoihin ja kulutusluottoihin.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä suurin osa laissa määritellyistä makrovakausvälineistä. Monet niistä kohdistuvat pankkien kotitalouksille myöntämiin asuntolainoihin. Asuntoluototuksen riskit ovat kuitenkin hyvin hallinnassa, eikä siihen tule FA:n mielestä kohdentaa uusia kiristyksiä. Muutoin vaarana on, että kotitalouksien mahdollisuudet muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä heikkenevät. Tämä rajoittaisi talouden kasvuedellytyksiä.

Muun muassa Finanssivalvonta on todennut, että rakennusaikaisessa rahoituksessa ja taloyhtiölainoissa on yhä enemmän riskejä. Yhtiölainat ovat olleet yksi keskeinen tekijä kotitalouksien velkaantumisen kasvun takana viime aikoina. Lisäksi ylivelkaantumista aiheuttavat yhä suuremmissa määrin pikavipit.

“Olisi huolehdittava, että kotitaloudet saavat riittävät tiedot taloyhtiölainojen kustannuksista ja että kotitalouksien maksukyky arvioidaan huolella kauppoja tehtäessä. Tiedot taloyhtiölainoista tulisi sisällyttää valmisteilla olevaan sähköiseen asunto-osakerekisteriin”, toteaa työryhmässä mukana oleva FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Kulutusluottojen tarjonta on vilkastunut, kun markkinoille on tullut uusia toimijoita. Osa niistä on ulkomaisia, eivätkä ne välttämättä ole Suomen viranomaisten valvonnassa. ”On erittäin hyvä asia, että Oikeusministeriön tilaama selvitys positiivisesta luottotietojärjestelmästä on valmistunut. Se antaa lisää mahdollisuuksia estää velkaantumisongelmien syntyä. Edellytyksenä on, että järjestelmään liittyminen on pakollista kaikille luotonantajille ja että järjestelmän tietosisältö on ajantasainen, ”FA:n Mattila lisää.

Velkaantumisen riskejä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös varallisuuden kehitykseen. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on lähes kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Velkaantuneisuuden syyt ovat yksilölliset, ja suurin osa suomalaisista hoitaa velkansa ongelmitta.