Velkajärjestelylain uudistusta pohtineen työryhmän ehdotuksen mukaan velkajärjestelyn maksuohjelmat siirretään ulosotossa toteutettaviksi. Finanssialan Keskusliiton mukaan uudistus on merkittävä. Uudistus tekee maksamisesta ajantasaisempaa, tehostaa maksuohjelmien seurantaa ja tuo velalliselle aikaisempaa enemmän joustoa maksamiseen.
Finanssialan Keskusliiton mukaan velkaongelmien hoitamisessa painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisyssä. Velkajärjestelylain uudistusta pohtineen työryhmän tarpeita varten tehtiin Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tutkimus, joka osoittaa, että monet velkajärjestelyn jo aiemmin läpikäyneet ovat joutuneet uudelleen velkaongelmiin. Tämän vuoksi erinomaisena asiana onkin pidettävä työryhmän ehdotuksessa sitä, että velalliselle tehdään taloudenhallintaa koskeva suunnitelma.
– On erittäin tärkeää, että talous- ja velkaneuvontaan turvataan riittävät resurssit tätä varten. Sama koskee myös ulosotolle tulevia uusia tehtäviä. Nykyisellään hyvin toimiva ulosotto tarvitsee riittävästi resursseja, jotta velkajärjestelyasiat löytävät paikkansa ulosotossa ja asiat saadaan erikoistuneiden osaajien hoitoon, johtaja Helena Laine toteaa.
Velkajärjestelyn edellytykset ja esteet säilyvät uudistuksessa kutakuinkin ennallaan. Velalliselta edellytetään vastuullisuutta sekä velanotossa että maksukäyttäytymisessä. Vallitsevana arvona ja lähtökohtana on edelleen, että velat on maksettava.
Yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn ollaan helpottamassa, mitä voidaan pitää elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuullisena ja perusteltuna. Ehdotus, jonka mukaan velkajärjestelyyn otettaisiin rajoitetusti mukaan myös elinkeinotoiminnan velkoja, olisi kuitenkin suuri periaatteellinen muutos, joka vaatii Helena Laineen mukaan vielä jatkopohdintaa. Yrityssaneerausta kevyempi menettely pienimuotoiselle yritystoiminnalle olisi sinänsä perusteltu vaihtoehto.
Maksuohjelman normaalikeston lyhentäminen viidestä kolmeen vuoteen tuli voimaan elokuussa 2010. Suomen velkajärjestelylaki on yksi Euroopan velallismyönteisimmistä. Luotonantajat odottavat myöntämänsä velan vastineeksi myös velkajärjestelyn yhteydessä mahdollisimman täysimääräistä osuutta velallisen tuloista ja varallisuudesta. Pienentyvät kertymät edellyttävät luotonantajilta yhä tarkempaa suhtautumista uusien luottojen myöntämiseen.
Sekä velkojien että velallisen kannalta on keskeistä, millä edellytyksillä velallinen saa säilyttää omistusasuntonsa velkajärjestelyn yhteydessä. Suorituksia tulee maksaa sekä asuntolainaan että niihin velkoihin, joissa asunto ei ole vakuutena. Ehdotus sisältää velkojien vastaantulona lyhennysvapaan jakson. Velallisen hyväksi tuleva asumissuojaosuus on puolestaan tänään luovutettavassa ehdotuksessa määritelty uudella tavalla: jos asunto ei ole täydestä arvostaan velkojen vakuutena ja asunnossa on siten ns. velatonta arvoa, velallisen tulisi maksaa siitä velkojille nykyistä suurempi osuus.
Lue oikeusministeriön tiedote: Työryhmä uudistaisi velkajärjestelyä nykyistä joustavammaksi