Veronkiertoa tukitaan kolmella säännöstöllä – Suomi mukana

Kansainvälistä verojenvälttelyä vaikeutetaan lähivuosina kolmella konkreettisella verotietojen vaihtoprojektilla. Niissä ovat mukana myös Suomi ja suomalainen finanssiala. Verotietoja luovutetaan jo nyt Yhdysvaltoihin, mutta kohta niitä vaihdetaan OECD:n aloitteesta lähes sadan maan kesken ja lisäksi vielä EU-maiden välillä.

Suomalainen finanssiala on mukana yhteisessä rintamassa torjumassa harmaata taloutta ja veronkiertoa. Finanssilaitosten rooli on toimittaa tietoja asiakkaistaan verottajalle, joka hoitaa tietojen vaihdon muiden maiden veroviranomaisten kanssa. Verotietojen vaihtoprojekteja on kolme: FATCA (Foreign Account Tax Compliance Act), jossa Yhdysvalloissa verovelvollisista henkilöistä luovutetaan verotietoja Yhdysvaltoihin. Tämä hanke on pisimmällä. Verotietoja on toimitettu Atlantin taakse ensimmäisen kerran tänä vuonna. FATCAn innoittamana G20-maiden johtajat ryhtyivät ajamaan omaa, kansainvälistä verotietojen vaihtoa. Ohjelman valmistelijaksi tuli taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Vahvan poliittisen tahdon siivittämänä verotietojen vaihtohanke eteni ennennäkemätöntä vauhtia. Syksyllä 2014 Suomi allekirjoitti 50 muun maan kanssa OECD:n laatiman sopimuksen verotietojen keskinäisestä vaihdosta. Nyt sopimuksen allekirjoittajia on jo lähes sata. Tietojen vaihto alkaa vuonna 2017. Kolmas verotietojen vaihtoprojekti koskee EU-maita. EU:n säädösten mukaan yksittäisen jäsenmaan on kerrottava kaikille muille EU-jäsenille samat tiedot, jotka se toimittaa jollekin EU-alueen ulkopuoliselle maalle. USA:lle FATCAn puolesta luovutettavat verotiedot saavat aikaan verotietojen vaihtoa siis myös EU-alueella. EU-maiden verotietojen vaihto perustuu samalle mallille kuin OECD:n kehittämä tietojenvaihto.

Nuivasti suhtautuneita maita nyt mukana

On erityisen merkittävää, että OECD:n verotietojen vaihtosopimuksessa on mukana myös sellaisia maita kuin Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Guernsey, Jersey ja Liechtenstein, jotka ovat aiemmin suhtautuneet kielteisesti tietojen vaihtoon.

Veronkierron suitsiminen on noussut monen maan agendalle osin talousvaikeuksien takia. Jotta veronkiertoa estävällä lainsäädännöllä olisi todellista vaikutusta, sen on oltava mahdollisimman globaali.

”Nyt meneillään olevat OECD-maiden ja FATCAn kaltaiset verotietojen vaihtohankkeet ovat kansainvälisesti merkittäviä. Yksittäisen pienen maan on helpompi taistella veronkiertoa vastaan, kun taisteluun on ryhdytty yhdessä globaalilla rintamalla”, kertoo Finanssialan Keskusliiton (FK) verolakimies Mona Redsven.

Verovälttelyä kuriin myös yhtenäisellä veropohjalla

Verojen välttelyä yritetään hankaloittaa myös muutoin kuin verotietojen vaihdolla. OECD-maat ovat kehittäneet verovälttelyn vähentämiseen kohdistuvan toimenpideohjelma BEPS:n (Base Erosion and Profit Shifting). Sen toivotaan saavan vauhtia, kun maailman johtavat valtiot ovat ottaneet veronkierron vähentämisen nykyistä selkeämmin agendalleen. BEPS:n toimenpiteiden julkaisu on vielä kesken.

EU-komissio taas suunnittelee yhtiöverotuksen yhtenäistämistä koko EU-alueella siten, että yritysten siirtohinnoittelun avulla tapahtuvasta veronkierrosta päästäisiin eroon. Siirtohinnoittelu perustuu siihen, että eri maissa yhtiöitä verotetaan erilaisin perustein.

Monikansallisilla yhtiöillä on siten mahdollisuus konsernin sisäisin varainsiirroin näyttää positiivista tulosta vain sellaisissa maissa, joissa tuloksesta maksetaan mahdollisimman vähän veroa. Jos verosäännöt olisivat jokaisessa EU-maassa yhtenevät, yritysten verojenvälttely olisi siirtohinnoittelun avulla vaikeampaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat