- Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024.
- Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.
- Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9.
- Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
- Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: Verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, Finanssiala ry. Yhteisöverojen laskenta on tehty yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa.
Finanssialan yrityksistä suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2024 oli OP Pohjola ja toiseksi suurin Nordea. Finanssitoimialan yhteisöveropotti oli viime vuonna 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 18,3 prosenttia veron koko tuotosta.
”Yhteisöverotilaston 25:n kärjessä oli peräti 7 finanssiyhtiötä, mikä on hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia ja hyvinvointivaltion peruspilareiden pönkittäjiä. Alan verokädenjälki on Suomen suurimpia”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7 miljardia euroa eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin.
Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2024 maksoi OP Pohjola (386,5 milj. euroa). Sijalla kaksi oli Nordea (239,7 milj. euroa), kolmantena K-ryhmä (147,3 milj.) ja neljäntenä S-ryhmä (132,1 milj.).
Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat LähiTapiola-ryhmä sijalla 7 (98,3 milj.), Danske Bank sijalla 9 (86,8 milj.), Sampo-konserni sijalla 16 (57,6 milj.), Mandatum sijalla 18 (42,9 milj.) ja sijalla 21 SEB (37,2 milj.). S-ryhmään kuuluva S-Pankki olisi yksinään sijalla 26 (33,3 milj.).
Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla. Luvut on laskettu yhteistyössä Deloitten kanssa.
Finanssialan verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi
”Finanssitoimialan verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa vuonna 2024. Alan verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi. Lapsilisiin on vuoden 2025 budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa”, Ahosniemi huomauttaa.
Toimialan verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,3 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (963 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1231 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (746 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (885 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (520 milj. euroa).
152 miljoonalla eurolla talletussuojaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta kerätään maksuja kartuttamaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät Rahoitusvakausvirastolle (RVV) yhteensä 152 miljoonaa euroa.
Lisäksi RVV on aiemmin kerännyt vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Kriisinratkaisurahasto saavutti tavoitteensa vuoden 2023 lopussa, joten EU:n vakausmaksuja ei kerätty pankeilta vuonna 2024.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi
FA listaa Suomen 25 suurinta yhteisöveron maksajaa ja laskee finanssialan verotiedot keskiviikkoaamuna 12.11.
Veropäivänä on tärkeää avata, mistä hyvinvointi rakentuu
Yhteisöverotilaston kärjessä OP Ryhmä ja Nordea – alan yhteisöveropotti kasvoi 1,3 miljardiin. Sotilaallinen maanpuolustus voitaisiin rahoittaa koko alan 5,6 miljardin euron verokädenjäljellä
