- Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta etuudenhakijan ja muiden asianosaisten pankki‑ ja tilitapahtumatietoja ilman heidän erillistä suostumustaan ja rikostorjunnallista perustetta.
- FA pitää ehdotusta ongelmallisena erityisesti pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan näkökulmista.
- Valvontajärjestelmän käyttö Kelan massaluonteiseen tiedonkeruuseen kuormittaisi järjestelmää ja voisi heikentää sen rikostorjunnallista tehoa.
- Ehdotettua valvontaa olisi helppo kiertää, sillä järjestelmä kattaa vain Suomessa olevat pankki- ja maksutilit.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) mahdollisuudet saada kansalaisten yksityiselämän ydinalueille kuuluvaa tietoa kasvaisivat olennaisesti, jos tuore hallituksen esitys menisi läpi.
Kelalle esitetään oikeutta pyytää toimeentulotuen sekä yleisen ja eläkkeensaajan asumistuen käsittelyyn haluamiaan tietoja suoraan pankeilta. Tiedot hankittaisiin rahanpesun, terrorismin rahoittamisen ja muun vakavan rikollisuuden estämiseen tarkoitetun pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän (PMJ) kautta.
Hallituksen esityksen mukaan Kela saisi suoraan etuushakemuksen perusteella oikeuden hankkia PMJ:stä hakijan ja muiden asianosaisten pankki-, varallisuus- ja tilitapahtumatietoja.
Finanssiala ry:n (FA) johtavan asiantuntijan Mika Linnan mukaan esitys menee erittäin pitkälle.
”Laki ei yksiselitteisesti määrittele asianosaisten piiriä kaikissa tilanteissa, vaan se voi jäädä käytännössä Kelan itsensä päätettäväksi”, Linna toteaa.
Samalla hakijan velvollisuus toimittaa etuuden käsittelyä varten tiliotteita ja asiakirjoja käytännössä laajenisi lakisääteiseksi yksinoikeudeksi valtuuttaa Kela hakemaan kaikkien asianosaisten pankkitiedot PMJ:stä. FA pitää ehdotettua ratkaisua ongelmallisena pankki- ja tietosuojalainsäädännön näkökulmista.
Rikostorjunnan työkalu ei voi olla etuuskäsittelyn pikakaista
Linna painottaa, että PMJ on luotu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan sekä vakavien rikosten ehkäisyyn, paljastamiseen ja tutkintaan sekä niihin liittyviin syytetoimiin.
”Lainsäädännön lähtökohtana on, että PMJ:tä käytetään yksittäisiin, laissa säädettyihin tilanteisiin eikä osana massamaista hallintoprosessia. Kelan kohdalla PMJ:tä esitetään sen sijaan laajaan etuuskäsittelyn tehostamiseen ja myös muiden kuin hakijan omien pankkisalaisten tietojen selvittämiseen ilman selkeää rikostorjunnallista perustetta. Se poikkeaa järjestelmän alkuperäisestä tarkoituksesta ja herättää vakavia oikeudellisia huolia”, Linna havainnollistaa.
PMJ:n laaja käyttö Kelan etuuskäsittelyssä kuormittaisi järjestelmää niin, että sen käyttö alkuperäiseen rikostorjuntaan voisi vaikeutua, kun jopa sadat tuhannet rutiinikyselyt veisivät kaistaa kiireellisiltä rikostapauksilta.
Hyöty jäisi hyvin vähäiseksi: Kelan Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportin mukaan väärinkäytösepäilyjen osuus on alle 0,5 promillea (0,05 prosenttia) myönnetyistä etuuksista, ja siitäkin vähästä vain vajaa puolet etenee poliisin esitutkintaan.
“Konkreettista näyttöä piiloon jäävistä väärinkäytöksistä, niiden ilmenemistavoista tai ongelman laajuudesta ei esityksestä löydy, minkä vuoksi lakiehdotuksen hyötyjen, haittojen ja oikeasuhtaisuuden arviointi on lähes mahdotonta. Läheskään kaikkia kyselyjä ei voida todennäköisesti käsitellä alusta loppuun ilman tapauskohtaisia selvittelyjä. Silloin toiveet sähköpostin käytöstä luopumisesta ja manuaalisen työn vähentämisestä jäävät pelkiksi haaveiksi.”
Tässä kohtaa esitys törmää Linnan mukaan yhä selvemmin perusoikeuksien lisäksi myös EU‑oikeuteen.
“Esitys laajentaisi PMJ:n käyttöä rikosten torjunnan ulkopuolelle, mikä heikentäisi järjestelmän tehokkuutta ja voisi vaarantaa EU:n rahanpesusääntelyn tavoitteet. Lisäksi se aiheuttaa tietosuojariskejä, koska henkilötietoja käsiteltäisiin laajasti ilman kattavaa vaikutustenarviointia.”
Vain lainkuuliaiset kansalaiset uhkaavat joutua luupin alle
Linna muistuttaa, että Kelan PMJ-järjestelmä kattaa vain kotimaiset tilit, joten ulkomaiset tilit ja kryptovarallisuus jäisivät valvonnan ulkopuolelle. Näin valvonta kohdistuisi lähinnä lainkuuliaisiin kansalaisiin, eivätkä vilpillisesti toimivat juurikaan jäisi kiinni.
Linna korostaa, ettei PMJ:n käytön laajentaminen ole välttämätöntä etuuksien väärinkäytön ratkaisemiseksi, vaan mahdolliset lisätoimet voidaan hoitaa nykyisen sääntelyn ja yhteistyön avulla. Sääntelyyn tulisi mennä vasta, kun sen tarve ja hyödyt on tunnistettu.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Yksityisyys ei ole etuus, vaan perusoikeus – hallituksen esitys laajentaisi Kelan pääsyä kansalaisten tilitietoihin
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia
Digitaalinen identiteettilompakko lupaa turvallisuutta, mutta petosriskeistä vaietaan
Valmiuslaki uudistumassa – varautua pitää, mutta laki ei saa olla avoin valtakirja
