Finnveran mukaan lyhennysvapaiden kysyntä alkoi kasvaa helmi-maaliskuun vaihteessa
Kysyntää kasvattivat koronatilanteen paheneminen ja rajoitusten lisääminen
Pankeissa lyhennysvapaiden kysyntä on ollut toistaiseksi melko vakiintuneella tasolla.
Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera kertoi maanantaina 29. maaliskuuta, että käänne lyhennysvapaiden kysynnän kasvuun tapahtui helmi‒maaliskuun vaihteessa, kun koronatilanne paheni ja rajoituksia lisättiin. Pankeissa lyhennysvapaiden kysyntä on ollut toistaiseksi melko vakiintuneella tasolla.
Koronapandemian synnyttämän talouskriisin aikana Suomessa toimivat pankit ovat tulleet monin tavoin yritysasiakkaitaan vastaan. Johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila Finanssiala ry:stä (FA) kertoo, että lyhennysvapaiden ohella pankit ovat muun muassa myöntäneet käyttöpääoma- ja investointilainoja sekä tarjonneet yrittäjille rahoitusneuvontaa. Pankit myös tekevät läheistä yhteistyötä Finnveran kanssa. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusia yritysluottoja nostettiin pankeista vuoden 2020 maaliskuun ja 2021 tammikuun välillä yhteensä yli 15 miljardia euroa.
Mattila muistuttaa, että pankkien toiminta on tiukasti säänneltyä. Huolimatta kriisiajasta viranomaiset edellyttävät, että pankit arvioivat riskinsä oikein ja selvittävät huolella asiakkaidensa taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn. Tarvittaessa pankit joutuvat uudelleenluokittelemaan asiakkaitaan ja tekemään varauksia luottotappioiden varalta. Esimerkiksi uuden lyhennysvapaan hakeminen johtaa yleensä asiakkaan luokituksen heikkenemiseen. Terveen pankkitoiminnan ja vakavaraisuussääntelyn lähtökohtana on, että kohonnut riski näkyy luotonannon ehdoissa.
”Kukin pankki päättää itse luottojensa ehdoista riskiarvion perusteella ottaen huomioon sääntelyn ja valvojan asettamat vaatimukset. Pankeilla on halu ja intressi tukea asiakkaitaan vaikeiden aikojen yli, mutta samalla ne joutuvat huolehtimaan omasta vakavaraisuudestaan ja sääntelyn noudattamisesta. Tämä on vaikea yhtälö”, Mattila sanoo.
Jos taloudellisia vaikeuksia ilmaantuu, yrityksen kannattaa Mattilan mukaan olla varhaisessa vaiheessa yhteydessä rahoittajiinsa. Tällöin on syytä varautua keskusteluun siitä, mitkä ovat olleet yrityksen omat tervehdyttämistoimet ja omistajien tekemät panostukset ja mikä niiden kokonaisvaikutus on. ”Pankkien tarjoamat lainanhoidon helpotukset ovat harvoin yksinään tehokas tai riittävä toimenpide, jolla päästään vaikeiden aikojen yli.”
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
