Alivakuutussihteerin koronaekstra -podcast pureutuu keskeytysvakuutukseen – milloin yritys saa siitä korvauksia ja milloin ei? Ja minkä vuoksi vakuutusala ei ryhdy poikkeuksellisessa tilanteessa maksamaan vakuutuksesta korvauksia yli sovittujen ehtojen, kun tilanne on koko yhteiskunnassa tukala ja kaikilta vaaditaan venymistä?
”Tuskin kukaan osasi odottaa, miten laajat seuraukset pandemiasta tulee koko yhteiskunnalle”, sanoo Alivakuutussihteeri-podcastissa Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
”Jos teoretisoin sitä, olisiko meillä voinut olla vakuutus, josta maksettaisiin korvauksia tällaisessa laajamittaisessa pandemiatilanteessa, niin kannattaa ensiksi miettiä, olisiko tällaiselle vakuutukselle ollut edes kysyntää. Olisivatko yritykset nähneet ennen koronaa pandemian sellaisena mahdollisena riskinä, jonka varalta kannattaisi ostaa kallis vakuutus?” Kivisaari pohtii.
Esko Kivisaaren mukaan ei ole lainkaan varmaa, että tulevaisuudessa pandemian varalle olisi tarjolla yksityisiä vakuutuksia, vaikka koronan myötä kysyntää saattaisi löytyäkin. Syy löytyy jälleenvakuuttamisen ongelmista.
Todella suuret katastrofit näet jälleenvakuutetaan, eli vakuutusyhtiöt ottavat vakuutuksen todella suurilta maailmalla toimivilta vakuutusyhtiöiden vakuutusyhtiöiltä. Näin pystytään kattamaan esimerkiksi yhteen maahan kohdistuvat megakatastrofivahingot, kuten hirmumyrskyt tai maanjäristykset, jotka muutoin voisivat viedä paikalliset vakuutusyhtiöt konkurssiin. ”Pandemia on maailmanlaajuinen katastrofi, joka tapahtuu yleensä kaikkialla samaan aikaan. Silloin voi olla, etteivät jälleenvakuutusyhtiötkään pystyisi maksamaan korvauksia”, Kivisaari toteaa.
Kuuntele koko Alivakuutussihteerin koronaekstra keskeytysvakuutuksista (n. 10 min) alta.