Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Brexit uhkaa niin isoa bisnestä, että Boris Johnsonillekin tuli jo hätä

MustRead: Brexit uhkaa niin isoa bisnestä, että Boris Johnsonillekin tuli jo hätä

​Oxfordin yliopisto on liittoutunut usean berliiniläisen yliopiston kanssa pysyäkseen mukana EU-tutkimusrahoituksessa.

​Jopa parhaat brittiläiset huippuyliopistot kärsivät nyt brexitin vuoksi aivovuodosta. Ne yrittävät säilyttää asemansa EU:n tutkimusohjelmissa yhteistyötä tiivistämällä ja perustamalla satelliittikampuksia. Muut eurooppalaiset yliopistot ovat kuitenkin huomanneet markkinaraon ja perustavat nyt kilvan uusia englanninkielisiä koulutusohjelmia.

Britannian maineikas yliopistolaitos on perinteisesti pitänyt huolta siitä, että sen opiskelija- ja opettajakunta on mahdollisimman kansainvälinen. Näin brittiyliopistot ovat pystyneet kilpailemaan jopa maineikkaiden amerikkalaisten Yalen, Harvardin tai muiden Ivy League -huippuyliopistojen kanssa. Mitä useammasta maasta yliopistot onnistuvat houkuttelemaan lahjakkaimpia opiskelijoita, sitä helpompi niiden on kilpailla maailmanlaajuisesti etevimmistä tutkijoista, opettajista ja rahoituksesta. 

Lukuvuonna 2018–2019 brittiyliopistojen yhteensä 2,38 miljoonasta opiskelijasta yli 140 000 oli kotoisin muista EU-maista. Vastaavasti yliopistojen ja korkeakoulujen akateemisesta henkilöstöstä 18 prosenttia ja muusta työvoimasta seitsemän prosenttia oli kotoisin muista EU-maista. 

Joulukuun lopussa 2020 päättyvän brexit-siirtymäkauden jälkeen aloittavien ulkomaisten opiskelijoiden kohtalon ratkaisee se, millaisen sopimuksen Britannia ja Euroopan unioni saavat aikaan tulevaisuuden suhteistaan. 

Jos sopimusta ei synny tai jos se ei kata opiskelijavaihtoa, brittiyliopistojen lukukausimaksut tulevat todennäköisesti nousemaan ulkomaalaisille niin korkeiksi, että suurin osa muista EU-maista tulevista opiskelijoista valitsee jonkin toisen opiskelumaan. Tämä puolestaan lisää brittiyliopistojen paineita houkutella opiskelijoita muun muassa entisen kansainyhteisön maista Afrikasta ja Aasiasta. Tässä ongelmaksi voi nousta brexit-riitelyn kasvattama avoin rasismi Britanniassa.

EU-maista tulleet professorit hakeutuvat muualle töihin

Epävarmuuden ja muukalaisvastaisuuden kasvu näkyy yliopistojen opettajakunnan muutoksessa. Britanniassa on yhteensä 136 yliopistoa.Vuonna 2015 yliopistojen akateemisesta henkilöstöstä 31 635 henkeä oli kotoisin muista EU-maista. 

Joulukuussa 2019 julkistetussa Britannian liberaalidemokraattien kyselyssä 81 brittiyliopistoa kertoi menettäneensä lähes 11 000 EU-maista lähtöisin ollutta tutkijaa ja opettajaa vuoden 2016 kansanäänestyksen ja joulukuun 2019 välisenä aikana. 

Edes yliopistojen maine ei auta. Maailman huipulle listatuista yliopistoista Oxfordista on lähtenyt 1 515 ja Cambridgesta 1 292 tutkijaa. Skotlannin yliopistoista heitä lähti yli 2 500. Brittiyliopistot ovat myös joutuneet kasvotusten sen tosiasian kanssa, että mitä lahjakkaammasta tutkijasta on kysymys, sitä helpompi hänen on löytää uusi työpaikka Britannian ulkopuolelta. 

Vaikka osa lähtijöistä vain vaihtoi työpaikkaa maan sisällä ja kuningaskuntaan on tänä aikana myös tullut tutkijoita Euroopasta, suunta ei jää epäselväksi. Maan vetovoima akateemisten eurooppalaisten tieteentekijöiden parissa on selkeässä laskussa. 

Johnsonin hallitus heräsi aivovuotoon myöhässä

Pääministeri Boris Johnson heräsi vasta tämän vuoden alussa etsimään tosissaan keinoja aivovuodon tyrehdyttämiseen. Brittihallitus aloitti helmikuussa 2020 uudenlaisen,”Global Talent” -nimisen viisumiohjelman, joka kohdistuu erityisesti kansainvälistä uraa tekeviin tiedemiehiin ja muihin erikoislahjakkuuksiin. Poiketen muista hallituksen julkistamista viisumiohjelmista, lahjakkuuteen perustuvien viisumien lukumäärälle ei ole lainkaan ylärajaa ja sen hakemisesta on hallituksen mukaan tehty mahdollisimman helppoa. 

Yliopistot pelkäävät menettävänsä yli puolet EU-opiskelijoistaan

Vaikka brittiyliopistoissa opiskelevien EU-kansalaisten määrä ei toistaiseksi ole laskenut, Higher Education Policy Instituten varoitusten mukaan unionimaista saapuvien opiskelijoiden määrä voi pudota jopa 60 prosenttia sen jälkeen, kun Britannian EU-ero astuu  lopullisesti voimaan. 

Brittihallituksen tähänastisten suunnitelmien mukaan Britannian EU-jäsenyyden tai meneillään olevan siirtymäkauden aikana saapuneet unionimaiden opiskelijat voisivat jatkaa nykyisillä, Britannian hallituksen subventoimilla ”home fee” -tason lukukausimaksulla. Jos EU ja Iso-Britannia eivät saa sorvattua asiasta uutta sopimusta, syksyllä 2021 aloittavat uudet opiskelijat joutuisivat kuitenkin samaan asemaan kuin kaikki muutkin kolmansista maista tulevat opiskelijat. 

Muun muassa University College London -yliopiston laskelmien mukaan se menettää noin 70 prosenttia EU-maiden opiskelijoistaan, jos heitä ryhdytään kohtelemaan kolmansien maiden opiskelijoina korkeampine lukukausimaksuineen. Tällöin EU-maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen määrä ainakin kaksinkertaistuisi  nykyisestä kansallisen tason  10 615 eurosta. 

Eräiden yliopistojen maksut ovat vielä huomattavasti tätäkin korkeampia. Vuonna 2018 EU:n ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden lukukausimaksut brittiyliopistoissa olivat enimmillään 43 000 euroa lukukaudessa. Niiden lisäksi tulijoiden on vastattava vielä oppimateriaalimaksuista sekä muista elämisen kustannuksista.

Ulkomaalaisten korkeakoulutus on ollut briteille hyvä bisnes. Yksin lukuvuonna 2016–2017 opintonsa aloittaneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden nettotuotoksi arvioitiin heidän koko opiskeluaikansa kuluessa yhteensä noin 20,3 miljardia euroa. 

Opiskelut voi vielä aloittaa vanhoilla säännöillä

Kansainvälisessä vertailussa brittiyliopistojen vetovoiman heikkeneminen opiskelijoiden kohdemaana käy hyvin ilmi. Maan kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvoi brexit-kansanäänestyksen vuonna 2016 vain 0,3 prosenttia. Samaan aikaan ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvoi Australiassa 13,9, Kanadassa 10,4, Yhdysvalloissa 7,1 ja Saksassa 6,9 prosenttia.

Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Britannian yliopistoissa on Kelan opintotukitilastojen mukaan kasvanut vuodesta 2016 viime vuoteen nelisen prosenttia, mutta samaan aikaan ulkomailla opiskelevien suomalaisten kokonaismäärä on kasvanut kuuden prosentin vauhdilla. Ruotsi on ensimmäisenä ohittamassa Britannian suomalaisten suosituimpana ulkomaisena opiskelukohdemaana.

Oman osansa epävarmuuteen tuo myös opintojen jälkeisten uramahdollisuuksien heikkeneminen Britanniassa. Muukalaisvastaisuus oli yksi brexitin kannattajien keskeinen motiivi äänestää eron puolesta. Boris Johnsonin hallitus onkin luvannut tulevaisuudessa merkittävästi rajoittaa myönnettyjen oleskelu- ja työlupien määrää ja poistaa EU-maista tulevien työnhakijoiden etulyöntiaseman. Julkisuuteen annettujen suunnitelmien mukaan  oleskelu- ja työlupa maahan heltiää brexit-siirtymäkauden jälkeen pääsääntöisesti vain kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavan pisteytysjärjestelmän kautta. 

On helppo ymmärtää, että brittiyliopistojen vetovoima hiipuu, jos mikään muu ei ole varmaa kuin jyrkästi nousevat opiskelukustannukset ja epävarmuus mahdollisuudesta jäädä opintojen jälkeen Britanniaan töihin. 

EU-tutkimusrahahanat kiertyvät kiinni

Myös brittiyliopistojen tutkimusrahoituksen tulevaisuus on joutunut vaakalaudalle. Vuosina 2014–2015 niiden saamasta yli kahden miljardin euron tutkimusrahoituksesta keskimäärin 14,2 prosenttia tuli EU:n rahoituslähteistä. Brexitin myötä nämä rahat jaetaan jatkossa jäljelle jääneisiin EU-maihin samaan aikaan, kun Britannian hallitus joutuu talouskasvun hiipuessa leikkaamaan kotimaisista tutkimus- ja koulutusmäärärahoista. Koronakriisi on osaltaan heikentänyt brittihallituksen mahdollisuuksia kompensoida menetettyjä EU-tutkimusrahoja maan tiedeyhteisölle.

Maan vanhimman tiedeseuran Royal Societyn mukaan brittihallitus ei näytä lainkaan ymmärtäneen, että nykyään kaikki huippututkimus edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Järjestön mukaan Britannia on vuoteen 2015 verrattuna on jo nyt menettänyt kolmanneksen EU:lta saadusta tutkimusrahoituksesta. 

Ilman sopimusta yhteistyön jatkosta, brexitin ylimenokauden jälkeen rahoitus loppuu kokonaan. Vaikka konservatiivihallitus on luvannut kompensoida EU-eron myötä menetettyjä tutkimusrahoja, sen on mahdotonta rahallakaan korvata Britanniassa toimivien tutkijoiden putoamista EU-rahoitteisten tutkimusohjelmien synnyttämän kansainvälisen yhteistyön ulkopuolelle. 

Satelliittikampuksia EU-maihin ja liittoumia eurooppalaisten huippuyliopistojen kanssa

Pystyäkseen vastaamaan opiskelijoista käytävään kilpailuun brittiyliopistot ovat ryhtyneet perustamaan sivukampuksia muualle Eurooppaan. Samalla ne ovat yksi kerrallaan hakeutumassa tiiviiseen yhteistyöhön EU-maiden yliopistojen kanssa.  

Lancasterin yliopisto ottaa jo vastaan opiskelijahakemuksia opintovuodelle 2020–2021 Saksan Leipzigiin perustamalleen kansainväliselle kampukselleen. Yliopisto on perustanut vastaavat sivutoimipisteet jo aikaisemmin Kiinaan ja Ghanaan. Coventyn yliopisto suunnittelee puolestaan sivutoimipistettä Puolan Wroclawiin.

Brittiyliopistot ovat hakeutuneet tiiviiseen yhteistyöhön erityisesti saksalaisten korkeakoulujen kanssa, jotta pääsisivät jatkossakin mukaan EU:n rahoittamiin tutkimusohjelmiin. 

Oxfordin yliopisto aloitti vuonna 2017 Oxford/Berlin Research Partnership -tutkimusyhteistyön berliiniläisten Berliinin vapaan yliopiston, Humboldt -yliopiston, Berliinin teknisen yliopiston ja Charité -yliopistosairaalan kanssa. Cambridgen yliopisto on vastaavasti aloittanut tiiviin yhteistyön münchenilaisen Ludwig Maximilianin yliopiston kanssa, King’s College Dresdenin teknillisen yliopiston ja Glasgown yliopisto lünebergiläisen Leuphanan yliopiston kanssa.

Muualla EU:ssa on jo havaittu briteiltä jäävä markkinarako ja uusia englanninkielisiä tutkintoja perustetaan yliopistoihin kilpaa eri puolilla Eurooppaa. The Independent -lehden laskelmien mukaan muiden unionimaiden yliopistojen tarjoamien englanninkielisten tutkintojen määrä oli jo vuonna 2018 kasvanut edellisestä vuodesta 13 prosentilla. 

Yksin Puolan yliopistot olivat tuplanneet englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrän Britannian brexit-kansanäänestyksen jälkeen.

Myös Helsingin yliopisto on lisännyt englanninkielisiä opinto-ohjelmia. Englanninkielisten maisteriopintojen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärä on 1,8-kertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead.

Tämän sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.