Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > EBF vaatii Euroopan laajuisia toimenpiteitä koronaviruksen (COVID-19) taloudellisten seurausten hillitsemiseksi

EBF vaatii Euroopan laajuisia toimenpiteitä koronaviruksen (COVID-19) taloudellisten seurausten hillitsemiseksi

Koronavirus on aiheuttanut maailmanlaajuisen hätätilan. Se on edennyt nopeasti kansanterveydellisestä kysymyksestä vakavaksi taloudellisten haasteiden lähteeksi. Kysyntä ja tarjonta sekä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten taloustilanne voivat järkkyä suuresti. On odotettavissa, että kassavirrat pienevät samaan aikaan kun maksuvelvoitteet palveluntarjoajille, työntekijöille, veroviranomaisille ja pankeille säilyvät.

Euroopan pankkiyhdistysten liiton (European Banking Federation, EBF) jäsenpankit pyytävät sääntelyviranomaisten ja valvojien apua voidakseen toimia rakentavasti koronaviruksesta kärsivissä yhteisöissä. Tarvitaan joustavuutta, että voidaan poistaa sääntelyn esteet tarjota rahoitusta tilapäisissä vaikeuksissa oleville lainanottajille. Pankkitoiminta on pohjimmiltaan riskienhallintaa, ja riskienhallintaa on sekin, että arvioidaan asiakkaiden kyky selvitä tämänhetkisestä kriisistä, ja mahdollisuuksien mukaan vastataan niille tilanteesta johtuviin ylimääräisiin rahoitustarpeisiin.

Euroopan pankkijärjestelmä on täysin sitoutunut tukemaan Euroopan taloutta taloudellisen ahdingon aikana sekä auttamaan kansalaisia ja yrityksiä, jotta nämä selviäisivät haastavista olosuhteista ilman merkittäviä rahoitustarpeisiin vaikuttavia häiriöitä. Tässä onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä pankkien ja viranomaisten välillä.

Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen on EBF:n mielestä Euroopan viranomaisten, sääntelyviranomaisten, valvojien ja pankkien yhteinen vastuu, että pikaisesti saadaan hyväksyttyä toimenpiteitä, jotka torjuvat koronaviruksen taloudellisia haittavaikutuksia.

Ehdotamme koordinoituja toimia kolmessa vaiheessa:

  1. Joukko välittömiä päätöksiä, joilla vältetään Eurooppalaisten yritysten ja kotitalouksien likviditeettiongelmat lähiviikkoina.

  2. Joukko keskipitkän aikavälin toimia, joilla varmistetaan pankkien luotonannon jatkuminen, jotta pankit voivat säilyttää nykyisen vakavaraisuustasonsa seuraavien 6 kuukauden aikana.

  3. Muita toimenpiteitä, joilla tasataan sääntelyn vaikutuksia pankkien vakavaraisuuteen tulevan vuoden aikana.

Ensimmäisessä vaiheessa ehdotamme seuraavia päätöksiä nopeasti täytäntöön:

a) EU:n viranomaisten tulisi mahdollistaa lykkäysväline muutoin hyvässä taloudellisessa kunnossa oleville lainanottajille. Lykkäysvälineen avulla pankkien olisi mahdollista järjestellä maksuaikatauluja uudelleen niin, että lainojen takaisinmaksukyvyn arviointi ei kärsi koronaviruksen takia. Lykkäystä sovellettaisiin terveisiin ja vakaisiin yrityksiin, joilla on poikkeusoloista johtuvia tilapäisiä likviditeettiongelmia. Lykkäysväline ei estäisi laiminlyötyjen vastuiden tunnistamista.

Euroopan pankkiviranomaisen EPV:n (European Banking Authority, EBA) maksun laiminlyönnin määrittelyä koskevissa ohjeissa huomioidaan "moratorium by force of law", jossa lykkäyksen piiriin sopivia lainoja ei merkitä viivästyneiksi. EBF ehdottaa, että tällainen kohtelu ulotetaan johdonmukaisesti kaikkialla EU:ssa koskemaan saamisia, joihin koronavirustilanne vaikuttaa, riippumatta siitä, ovatko toimenpiteet julkisten laitosten vai yksittäisten pankkien toteuttamia. Tällaisten saamisten suhteen ei myöskään tulisi vaatia maksukyvyn tapauskohtaista arviointia – näin voidaan välttää niiden suora luokittelu järjestämättömiksi saamisiksi.

b) EU:n viranomaisten ja jäsenvaltioiden tulisi parantaa pankkien lainanantokapasiteettia vähentämällä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, joka sisältää kansallisen tason komponentteja, kuten vastasyklisen pääomapuskurin ja kotimaiset pääomapuskurit. Näiden makrovakaustoimenpiteiden tarkoituksena on tarjota liikkumavaraa kriisitilanteissa.

EU:n viranomaisten ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tiiviissä yhteistyössä tarjottava selkeä lähestymistapa, jolla pankkien yhdistettyä puskurivaatimusta voidaan väliaikaisesti vapauttaa kaikkialla EU:ssa. EBF pyytää sääntelyviranomaisia harkitsemaan makrovakaustoimenpiteitä uudelleen niillä markkinoilla, joilla muutos on ollut merkittävää.

Kansallisten viranomaisten tulisi harkita koordinoitua kansallisten puskurivaatimusten keventämistä, jotta voitaisiin parantaa taloudellista häiriönsietokykyä ja estää taantuma. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat harkita pankeille myönnettävää erityistä luottotakausta taloudellisesti terveiden asiakkaiden käyttöpääomalainoille.

c) Valvojien tulisi varmistaa, että pankkien likviditeetti on yritysten, erityisesti pk-yritysten käytettävissä. Koska koronavirus on aiheuttanut viivästyneitä toimituksia ja vähentynyttä myyntiä, yritykset saattavat tarvita tilapäistä lisäystä likviditeettiin tai käyttöpääomaluottorajoihin.

EU:n pankeilla on tällä hetkellä huomattavan suuri likviditeettipuskuri, joka ylittää selvästi 100 %:n maksuvalmiusvaatimuksen (liquidity coverage ratio, LCR). Pankit voisivat purkaa ylimääräistä likvidipuskuriaan ja tarjota siitä vapautuvaa likviditeettiä yrityksille sillä edellytyksellä, että valvojat sitoutuvat hyväksymään ylimääräisen puskurin käytön niin, että pankin vakausarviota ei sen seurauksena heikennetä. Suosittelemme, että yhteinen valvontamekanismi (single supervisory mechanism, SSM) antaa selkeän lausunnon siitä, että LCR-puskureita voi tarvittaessa hyödyntää.

d) EKP:n olisi tehtävä kohdennetuista pitempiaikaisista rahoitusoperaatio-ohjelmista (targeted longer-term refinancing operation, TLTRO) sekä laajempia että pidempikestoisia. Euroopan keskuspankilla on tässä yhteydessä keskeinen rooli. Välittömissä toimissa olisi keskityttävä jo olemassa olevien välineiden (eli TLTRO:jen) tehokkuuden maksimointiin ja uusien kohdennettujen poikkeuskeinojen tarjoamiseen.

Ehdotamme kahta toimenpidettä:

  • Hienosäädetään nykyisen TLTRO III:n ehtoja mm. lainanantokynnyksen vaatimuksista ja pk-yritysten lainanantokannustimista;
  • Otetaan käyttöön uusi lainanantojärjestely, jolla voidaan jatkaa TLTRO II:n päätyttyä katkeamatta TLTRO III:een.

e) EPV:n ja EU:n valvojien tulisi harkita niiden pääomakorotusten lykkäämistä, jotka liittyvät maksukyvyttömyyden määrittelyn teknisiin perusteisiin ja sisäisten mallien erityisarviointiin. Nykytilanteessa ei kannata lukita pääomaa, jota voitaisiin käyttää reaalitalouden ylläpitämiseen.

f) Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (Single Resolution Board, SRB) tulisi joustaa omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusten (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL) päätösten aikatauluissa, ja antaa pankkien käyttää kriisinratkaisua koskevan BRRD 2:n aikataulua vuoteen 2024 asti. Näin pankkeihin ei kohdistuisi paineita tehdä liikkeeseenlaskuja epävakaille markkinoille.

EBF pyytää ystävällisesti tilaisuutta vaihtaa näkemyksiä suoraan EKP:n, komission, EPV:n, yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa lähipäivinä keskustellakseen tämän kirjeen ehdotuksista ja konkreettisista toimenpiteistä. Sillä välin EBF työskentelee laajemman toimenpidesarjan parissa ja tulee julkaisemaan sen myös piakkoin.

EBF toivoo, että päättäjät ja pankit toimivat nopeasti yhdessä Euroopan talouden hyväksi suojellakseen sitä koronaviruksen aiheuttamilta uhilta.