Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Hallituksen EU- selonteossa viisaita linjauksia pankkiunionista ja sisämarkkinoiden kehittämisestä – riskejä vähennettävä ennen yhteisvastuun laajentamista

Hallituksen EU- selonteossa viisaita linjauksia pankkiunionista ja sisämarkkinoiden kehittämisestä – riskejä vähennettävä ennen yhteisvastuun laajentamista

​Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomen pankkisektori sitoutunut. Kuva: Shutterstock.com

​Finanssiala ry on monissa kohdin samaa mieltä hallituksen EU-selonteossa tehtyjen pankkiunionilinjausten kanssa. Hallituksen mukaan Suomen peruslähtökohta pankkiunionin loppuunsaattamisessa perustuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuun toimeenpanoon, jotta veronmaksajien kustannukset saadaan minimoitua mahdollisissa pankkikriiseissä.

Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi.

"Euroopassa on huonokuntoisia pankkeja, joiden ongelmat kaipaavat pikaista ratkaisua. Pandemia on vaikeuttanut niiden tilannetta entisestään. Sijoittajanvastuun on oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde. Yhteisen pankkikriisirahaston pitää olla vaihtoehdoista viimeinen", painottaa Finanssiala ry:n EU-asioista vastaava johtaja Mari Pekonen-Ranta.

EU:ssa keskustellaan parhaillaan yhteisen talletussuojan rakentamisesta. Selonteossa linjataan, että riskien jakamisen pankkiunionissa on perustuttava reiluun, vakuutustyyppiseen järjestelyyn, jossa yhteisen talletussuojan maksut heijastelevat riskien kulloistakin jakautumista. Aivan ensimmäiseksi riskejä pitäisi kuitenkin vähentää.

"Kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät, samoin kuin yksittäiset pankit, on saatava terveelle pohjalle. Vasta sitten voi lähteä laajentamaan yhteisvastuuta", Pekonen-Ranta linjaa.

Riskien vähentämiseen kiinnitetään huomiota myös hallituksen selonteossa. Hallitus linjaa, että ennen yhteisen talletussuojan edistämistä on rakennettava tiekartta, jossa sovitaan riskejä vähentävistä toimista.

"Riskien vähentäminen on erinomainen linjaus. Yhteisten vastuumekanismien lähtökohtana on oltava, että kaikki lähtevät liikkeelle samalta taloudelliselta pohjalta. Tällä hetkellä riskien määrä voi jopa ylittää finanssi- ja eurokriisin jälkeiset tasot", Pekonen-Ranta sanoo.

Suomessa toimivat pankit ovat koronakriisin aikana tulleet asiakkaitaan vastaan myöntämällä kotitalouksille ja yrityksille runsaasti lainanlyhennysvapaita ja muita joustoja. Pankit ovat saaneet korona-aikana henkilö- ja yritysasiakkailtaan lähes 300 000 lyhennysvapaahakemusta, joista valtaosa on hyväksytty. Kukin pankki on tehnyt päätökset lyhennysvapaista itse. Monissa EU-maissa sen sijaan on ollut lakisääteisiä tai pankkien keskenään sopimia laajoja lainanhoidonkeskeytysjärjestelyjä eli moratorioita. Osa niistä jatkuu yhä.

Vahvat sisämarkkinat ja harkittua sääntelyä

Finanssiala kannattaa selonteon tavoitetta vahvistaa kestävää kasvua sekä EU:n kilpailu ja kriisinsietokykyä kehittämällä sisämarkkinoita. Näiden lisäksi Suomen on onnistuttava ilmastonmuutoksen torjumisessa ja digitalisaation hyödyntämisessä. Pekonen-Ranta toteaa, että finanssialalla on merkittävä rooli näiden tavoitteiden täyttämisessä.

Pekonen-Ranta myös kiittelee selonteon linjausta, että tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Tarpeettoman hallinnollisen taakan välttäminen on entistä tärkeämpää taloudellisen elpymisen ja uuden kasvun edistämiseksi.

"Finanssiyhtiöillä menee paljon aikaa sen ymmärtämiseen, mitä sääntelystä seuraa heidän toimintansa kannalta. Tämä aika on pois varsinaisesta finanssialan palvelutoiminnasta ja asiakassuhteiden hoitamisesta."

Hallituksen EU-selonteko.